Lappi

Kesäistä

Kauppahallin ja torin kautta kohti pohjoista. Matka meni joutuisasti. Ei poroja eikä poliiseja; kulleroita ja karavaanareita kylläkin. Perillä ei sadetta eikä sääskiä. Kalan savustus ja juhannussaunan pesu (ei vihtoja, mutta ehkäpä vielä järjestyy, vaikka näistä koivuista ei vielä itse tehdäkään…).

Niitä näitä

Elämää pienempää tupulointia

Juhannusviikolla on edellisinä vuosina tapahtunut kauaskantoisia, isoja asioita, …

Tänään olen lähinnä ajellut autolla. Hoidellut asioita, kuskaillut miestä, poikaa ja odotellut tytärtä pääsykokeista. Ajellut taas, unohtanut pojan kaupunkiin, käynyt hakemassa, siistinyt työpöytää ja valinnut lomalukemista. Klikkaillut tunnin välein sääkarttoja. 

Melkein ollut suorittamatta mitään. Asenne jo Napapiirin pohjoispuolinen… melkein … Huomenna illalla jo rantasaunassa. Hyvä niin. 

Ruoka ja viini

Leffaa ja leivontaa


Loman kunniaksi uni loppui aamulla klo 5.12. Hyvin ehti pyykkejä setviä ennen kuin salin ovet olisivat auki. Kunnon treeni ja sitä rataa sitten koko päivä… Iltasella vauhti hiljeni: silityselokuvana Colorado Avenue. Pidin kovasti, semminkin kun pidän Nicke Lignellista. Ja oli siinä joku nuori komistuskin katseltavana. Eikä vain näiden takia, mutta kelpo raina muutoinkin. Vaikka Suomen historiaa nyt väritettiinkin vähän turhan kauniilla sivelteminvedoilla. Viihdettä, mutta hyvää sellaista.

Mikäkö on ”silityselokuva”? Se on sellainen kun pyykkiä on tolkuttomasti, eikä ulkona paista aurinko tai jätevedenpuhdistamo haisee niin ettei ulkona voi ollae eikä silittää, on käytävä  Makuunista hakemassa leffa ja siirrettävä silityspiste kodinhoitohuoneesta olohuoneeseen; leffaa katsellessa voi kuopuksen farkkuvuoret ja colleget silitellä. Ja meni siinä samalla melkoinen määrä teepaitoja meiltä muiltakin.

Leivoinkin. Pakastimeen ja mökille vietäväksi mantelipullaa ja raparperipiirakkaa. Raparperit on jo isoja. Kesän eka piirakka on aina se paras. Resepti on nettikansiossa
http://www.satokangas.fi/Keittio/Reseptikansio/Raparperipiirakka.htm

 

Niitä näitä

Sadetta ja tuulta

Hieman yllättävä uupumus. Mutta ei haittaa: sataa vettä, eikä mitään tuhannen välttämätöntä tehtävänä. Papan hauta käytiin sentään pehtoorin kanssa aamupäivällä laittamassa kuntoon.

Iltapäivällä mietin, etten koskaan ennen eläisssäni ole ollut kiinnostunut ystävien vanhempien timanttihääpäivästä kuten nyt yksistä tietyistä kekkereistä, joiden ajankohta näyttäisi meidän kannalta nyt kuitenkin sijoittuvan vallan mainiosti … 😉  

Niitä näitä

Tämä päivä!

Monta roolia. Nyt jo mietin mahtuiko kaikki tosiaan samaan päivään: aamulla dialogi lähetysjuhlilla (ainakin ohi, ilmeisesti hyvin, kiitoksia moniakin, opin paljon), päivällä ME:n väitöksessä hämmästelemässä historiantutkimuksen herättämiä tunteita ja tehdyn työn määrää, mukava olla antamassa arvosanaa ja illalla karonkassa, jossa väittelijä ja vastaväittäjä saivat ansaitsemansa puheet.

NYT olen virkavapaalla ja LOMALLA! Nyt on ”sitte” … 

Niitä näitä

Sijaistoimintoja

Että ihminen voi saada paljon aikaiseksi kun välttelee jonkun tekemistä. Siis: tarkoitus oli lukea väitöskirja loppuun ja tehdä paperia lauantaiksi ja kuinka siisti minun vaatekaappini tänään onkaan! kuinka hyvää ruoka perhe saikaan! Miten paljon erikoispyykkiä onkaan hoideltu! Miten hienon lenkin teinkään kylmän pohjoistuulen puhaltaessa! Kuinka monia rästisähköposteja onkaan tullut kirjoiteltua! Ei mikään turha päivä tänään!
Niitä näitä

Erilaista olemista

Pehtoorin kanssa kutosta tuunattu ja annettu myyntiin. Uudet naapurit haussa … Esikoisella alkaa pääsykoe lähestyä, pientä kireyttä, mutta lukeminen ei ainakaan ole yhtään vähentynyt. Eikä kuopuksella laiskottelu. Että osaa nuori mies nauttia ”völläilystä”.
Minäpä lähden tästä nyt Toscanaan… Asema-aukion ristoranteen syömään ja parantamaan maailmaa parin ystävän kanssa…
Niitä näitä

Ei!

Miksen opi sanomaan ´ei´: en ehdi, en osaa, en halua, en voi. Jos olisin keväällä pari kertaa osannut sen sanoa oikeaan aikaan, minun ei olisi tarvinnut tulla pois pohjoisesta, eikä olisi tarvinnut lukea ja kirjoittaa lauantaita varten. Lukea pitää vielä paljon, kirjoittaa ja harjoitella esiintymistä vielä enemmän. Aamupäivä pidettiin PR:n kanssa palaveria ja kyllä jo uskon että dialogi saadaan sujumaan, mutta miksi minä tätä teen?! Koska en osaa sanoa ei! Niinpä minä sitten menen lauantaina lähetysjuhlille puhumaan ja väitökseen arvostelulautakuntaan ja karonkkaan ja … Koska en osaa vieläkään sanoa ei!