Aamupalalla oltiin Järvenpään pikkuperheen kanssa. Tuntui jo joululta.
Yhdessä lähdimme Jäälin isomummua katsomaan ja vähän jouluruokia viemään: Emmiliinillekin jo toinen kerta siellä, mutta vähän arkailuahan se. Hyvähän oli käydä sielläkin.
Pikkuinen ja isänsä lähtivät päikkäreille jo meille, mutta me Pehtoorin ja Esikoisen kanssa kävimme vielä haudoilla, melkoinen myräkkä oli juuri tuolloin.
Jatkettiin Kauppahalliin, jonne olimme onneksi tehneet kaloista ennakkotilauksen. Olisi jonottaessa hyvinkin tunti mennyt. Me heippasimme kauppiaat, kummipojan ja siinä samalla tavattiin tuttu vuosikymmenten takaa. Olipa mukava kohtaaminen sekin.
Vielä vähän tonttuilua ja kierroksen lopuksi vielä kerran ruokakauppaan! Ruokaa tarvitaan, onhan meitä on huomenna 11 henkeä joulun ruokapöydässä: hyvin perinteiseltä menuni vaikuttaa. Mikäpä siinä. Eikös se vähän niin jouluisin ”kuulu” ollakin? Ja mikäpä minulle mieluisampaa kuin saada koko perhe koolle.
Iltapäivä leppoisasti, vähän valmistellenkin, E:n touhuja katsellen. Hyvin on äitinsä oloinen samanikäisenä… 💕