Koti on taas hiljainen.

Sen jälkeen kun alkuiltapäivästä vein Eepin kotiinsa, vasta huomasin, kuinka paljon tyttö puhua pulputtaa. Jopa yksikseen tietokoneella pelatessaan. Kuten mumminsakin, tai siis mummi ei pelaa koneen ääressä, mutta juttelee silti omiaan myös esim. blogitekstejä raapustaessaan.

Yleensä, tosiasiassa aina, Eepi on veljensä kanssa kahdestaan yhtäaikaa mummipapalla, mutta nyt kun tyttö oli yksin yökylässä ja kesäiltaa- ja päivää viettämässä, hän sai tilaa ja aikaa höpötellä, kysellä, nauraa hekottaa (naurunsa on niiiiin hyväntuulinen), kysellä, kertoa, selittää ja taas kysellä. Ja ällyyttää!  Taitavat vain oululaiset osata ällyyttää? – Eepi osaa, vaikkei ole vielä ihan kuutta vuottakaan.

Aamupäivällä kävimme kahdessakin leikkipuistossa, ja jätskillä tietysti.  Ainolan puistossa jo aamupäivällä paaaaaljon lapsia – isovanhempineen.  🙂 Ja siellä oli enemmän pionipenkkejä kuin olen ennen nähnyt.

Puistossahan on huikea ruusutarha, ja erikoisia puita, vettä ja valkoisia siltoja ja niitä kaikkia olen kuvaillut paljon ja tänne blogiinkin suoltanut, mutta enpä ennen ole sellaista määrää pioneja nähnyt. Useita penkkejä oli täytetty niillä.

4 Comments

  1. Rohkea, omatoiminen ja itsenäinen tyttö! Onpa ihanaa, kun uskalsi jäädä ilman isoveljen turvaa teille yöksi.

    1. Juuri rohkea on! Ja todellakin hän vain ilmoitusluontoisesti totesi jäävänsä yöksi, asiasta ei ollut ollut mitään puhetta … Ja olisi jäänyt vielä toiseksikin, ”ja voin olla vaikka viikon”. Sovimme palaavamme kuun lopulla asiaan.

  2. Instassa jo kommentoin pionien ihanuutta, mutta nyt isovanhemmuudesta.

    Ovat he aivan valtaisan iso rikkaus nämä pienet ja nuoret. Mulla oli ilo saada kuulla, että vanhimmalla tyttärentyttärellä on ensimmäinen poikaystävä. Kuulin asian pojaltani ja minähän heti kysymään tytöltä (lähes15v), että ”mitä minä kuulin”. Tyttö oli lähinnä ihmeissään, mistä eno sen tiesi (äitinsä selitti). No, mutta se, että tyttö sitten viestitti olevansa ihan tyytyväinen, että kysyin asiasta oli minulle tärkeää.

    Mutta se, miten vuodet vierii, on arvoitus…

    1. Jos yhteys toimii noin hyvin vielä teinivuosien aikanakin, niin kyllä voit olla sinäkin ihan tyytyväinen.
      Minusta vuodet eivät vain vieri, vaan huristelevat. Mikä on paitsi arvoitus myös vähän surullista.

Jokainen kommentti on ilo!