Ensimmäinen adventti, jolloin ei edes radiosta Hoosiannaa…
Jouluttamista (mikä paheksultavalta kuulostava sanaväännös, jonka näin jonkun joulun lehden kannessa!) muutenkin hyvin vähän. Jotain ajatusten taustalla vain. Vähän pyykinpesua, vihdoin kävelylenkille, oikein piti pyöritellä päätä, ravisuttaa ihan, etteivät muistot häiritsisi, etteivät toisi sellaista kenkkua oloa kuin tässä taannoin. Ja lopultakin oikeinkin hyvä päivä. Päivä historian parissa, päivässä sellaisia asioita ja oivalluksia, joista ei ole paljon kertomista.
Ja onneksi on television maailma, jonka pariin voi toviksi istahtaa, jättää kirjan viimeistelyn tuleviin päiviin. En ole enää ollenkaan varma, että Soletro-julkaiseminen on hyväksi. Noh, katsotaan vielä, millaista jälkeä painotyö on.
Paljon tässä kirjan loppurutistuksen aikana on rästihommia kertynyt, mutta olkoot! Loppuviikosta niille kaikille aikaa. Samalla myös tämän blogin ylläpitoon jonkinlaista uutta. Tänään tuntuu uuden tekstin tuottaminen tänne aika mahdottomalta.
Niin kuin myös 52Frames -valokuvaushaasteen tämän viikon kuvan aikaansaaminen. Aiheena on Wabi-sabi. Nevö hööd! Olen vähän koettanut siihen perehtyä, aika mielenkiintoista ja kuvauksellista kyllä. Wabi sabi – ehkä joskus paremmalla ajalla paremmalla ajalla opiskelen tätä ”tyylisuuntaa” enemmän. Olkoonkin ettei ole ihan mun sisustusjuttuni tämä.
Ja jonkinlainen ajatuskin minulla heräsi, mutta eihän toteutus – nopeasti, aika viime tingassa tehtynä – sitten olekaan ollenkaan sellainen kuin olin ajatellut. Olin jo luopumassa koko haasterumbaan osallistumisesta, mutta eipä nyt auta. Sinnillä ainakin vielä tämä kerta.
Tässä minun kontribuutioni wabi-sabiin. Kaukana onnistumisesta, mutta yritin sentään.
