Jouluvalmisteluja

On tunnustettava, ettei ole – taaskaan – tullut pyhitetyksi pyhäpäivää. Aamuvarhaisesta lähtien olen touhunnut ja kulkenut, tehnyt ja nauttinut tekemisestä. Kaukana mikään joulustressi.

Aamupäivällä teimme Pehtoorin kanssa porkkana- ja lanttulaatikot, vuosi vuodelta niitä on tehtävä vähemmän, mutta meni niissä kuitenkin tovi. Kuva EI ole meidän keittiössä, mutta voisi kyllä olla teinivuosieni kodista: Kenwood, Viri-kaakaopurkki, peltiset Aarikan purkit etc. Juuri tuollaiset – tosin meillä oli kyllä vihreät kaakelit, ei keltaiset. 🙂
Kuva on Pohjois-Pohjanmaan museosta, jossa on nyt joulu”kattauksia”. Kävin eilisen lenkin varrella siellä. Suosittelen. Ja lapsille ja teineille on nyt myös hieno Lego-näyttely. Eikä ainakaan eilen ollut ruuhkaa eikä maskittomia vierailijoita, koronapassikin piti olla.

Tänään kunhan sain laatikot uuniin, lähdin lenkille, keskipäivän aikaan pieniä läikähdyksiä taivaalla, mutta lopultakin kovin harmaata, onneksi sentään lumista.

Kotiin palattuani oli vihdoin aika paketoida hankkimani lahjat. Niitäkin ehkä vähemmän kuin koskaan ennen. Mutta paketointi, fiilistely, vie aikaa … kuuntelin samalla liki siirappista joulu-feelgood-kirjaa (Joanna Bolouri, Paras aika vuodesta). Juuri sellainen romanttinen komedia -elokuva-ainesta oleva kirja tuntui tänään oikein hyvältä. Oikein hyvältä.

Suora lainaus Museon joulukalenterista…

Viettäessään vuoden kääntymisen juhlaa muinaiset suomalaiset vaihtoivat keskenään uhrilahjoja ja hyvän vuodentulon toivotuksia. Tapa on siirtynyt sellaisenaan jouluun. Kristinuskon mukaan joululahjaperinne on syntynyt Itämaan tietäjien vastasyntyneelle Jeesus-lapselle tuomien lahjojen myötä.

Perhepiirissä annetut joululahjat yleistyivät 1800-luvun alkupuolella ensin kartanoissa ja pappiloissa. Niistä tapa levisi talonpoikaiston keskuuteen. Herrasväen lahjat olivat aluksi itse valmistettuja esineitä, vaatteita tai herkullista syötävää. Talonpoikaisväestön keskuudessa oli tapana, että jouluksi saatiin uutta päälle pantavaa. Vaatteet kuuluivat osana palkkaukseen, mutta niiden antaminen joulun tienoissa antoi vaatteille lahjan arvon.

Vanhin tunnettu tieto joululahjoista Suomessa on Turusta vuodelta 1705, kun kauppias Gustaf Wittfoothin liikkeestä varastettiin joululahjoiksi tarkoitettuja tafti- ja silkkinauhoja.

Tässä hyvä esimerkki siitä, mistä historiantutkimus saa tietoja menneiden vuosisatojen ihmisten arjesta ja juhlasta. Vain varkauden kautta on saatu tieto ensimmäisistä Suomessa hankittavissa olevista (kaupallisista) joululahjoista. Ilman käräjille joutunutta juttua meillä ei olisi tietoa 300 vuoden takaisesta joululahjavalikoimasta.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Enkeleitä elämäänne. 

* * * 19 * * * 

 

 

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.