Turkansaari forever

Kaksistaan lohisopalla Turkansaaressa päntiönnään: aina 38 vuoden välein. Tänään ja 27.8.1983. Päivien väliin mahtuvat meidän aviovuodet. Hyvin mahtuvat, lisäkään ei ole pahitteeksi.

Hääpäivää juhlistaaksemme lähdimme – poikkeuksellisesti – kaksistaan pyöräilemään. Kirpeä, lämmin, aurinkoinen, vastatuulinen taival kohta Turkansaarta kesti tasan tunnin. Minulla vähän puhti pois, mutta jotain on jäljelläkin. Lounas samalla penkillä tai ainakin samassa paikassa, jossa oltiin hääpäivänämme. Kahvilan pitäjän ehdotus viettää isot 40-vuotishääpäivät samassa pirtissä ei ollut ollenkaan huono. Ehkä vietämmekin isot juhlat!

Häämme olivat siihen maailmanaikaan aika isot. Vieraitakin noin 70 henkeä, perheet, mun etelän sukulaisia (muutama täti, eno vaimoineen ja muutama muu), Pehtoorin sukua lähempää ja sitten meidän kavereita muutamia. Ei mitään isoa hulabaloota. Mutta kirkkovihkiminen, lohisoppa, leipä orrelle, hääkakkua ja sitten valssille. Ei muuta ohjelmaa, isäni sanoi pihalla muutaman sanan, äiti tirautti kyyneleet. Niillä eväillä on hyvin pärjätty nämä vuodet.

Tänään kesken lohisopan tärkeä puhelu, niin hyviä uutisia, että ei haitannut vaikka keitto hieman ehti jäähtyäkin. Hyvää se oli silti. Vähän kierreltiin saarella, käveltiin vihkikirkon lyhyt käytävä: ei siinä ole kuin 15 askelta ovelta alttarille.

Nautimme seesteisestä rauhasta, loppukesän leppeästä säästä ja idyllisestä, aika sykähdyttävästä miljööstä kunnes oli aika lähteä polkemaan takaisin kohti kaupunkia. Pehtoori Halliin hankkimaan einettä iltaruoalle, – kalaa tietysti, ja minä Kontinkaalle.

Kotipihalla taas treffasimme, pihalla hyvä.

Pikkuisen oli ajatuksena että illan tullen vielä käymme samppanjalla Pikisaaren uudessa Winebar Kurkelassa, mutta eipä me pienen kuhailtasen jälkeen mihinkään jaksettukaan. Ihan vain keskenään, niin kuin jo pitkään, usein, aina, enimmäkseen. Tuossa välissä lapset olivat ”lainassa” parikymmentä vuotta, mutta sitten taas kaksin. Mikäpä tässä. Ei sitä poiketa hyvin aloitetulta polulta, ei kuljeta syrjään elämän jatkuvalla patikalla. Enimmäkseen on ollut helppokulkuista, samaan suuntaan, eikä vastakkain.

Hyvä patikka tämä on.

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.