Lunta! – ja sinisiä hetkiä

Koko yön satoi lunta. Koko yön.

En toki ollut sitä todistamassa tai tarkkailemassa, en todellakaan. Päinvastoin: nukuin taas pitkään ja hartaasti. Mutta sadetta oli täytynyt kestää tuntitolkulla, sillä aamulla sitä oli ainakin kymmenen senttiä, jollei enemmänkin. Kyllä se ilahdutti heti herättyä. Maisema on valkoinen, – tai ainakin valoisan harmaa.

Silti ei vielä suksille, ei vaikka latu Laanila – Saariselkä oli tänään jo kokonaan avattu. Ja hyvänen aika, kuinka paljon siellä näytti hiihtointoilijoita olevan menossa ja tulossa. Koronapakolaisia, eläkeläisiä ja lomalaisia – muutamia ulkomaalaisiakin. Onneksi turisteja on edes jonkun verran.

Ja kyllä täällä kelpaa. Nyt on niin kaunista, pehmeää, liki tyven ja pikkupakkanen. Voiko parempaa olla? Sinisiä hetkiä ja yöksi on luvannut jopa revontulia, mutta taivas on edelleen pilvessä, vähän leijailee sellaista kimmeltävää luntakin, joten taitaa jäädä revontulet näkemättä ja kuvaamatta.

Päivän liikunta tuli lumitöiden, postireissun (kalenterit on nyt kaikki myyty!), lumipolkujen ja pihapiirin kuvausten kanssa hoidetuksi. Pikkuisen kehittelin ajatusta, josko Saariselän maamerkeistä tekisin ensi vuoden joulukortteja samalla idealla kuin Oulun tämänvuotiset? Ehkä ei ole markkinoita hallussa, ja viitsinkökään enää?

Aika varhaisessa olen tonttukuvien kanssa, mutta tämä harmaa tonttu, tunnetaan herra Routalempenä, vaati päästä ulos ja kuviin.

Meillä tietysti rantasauna ja hyvää ruokaa. On viikon aikana syöty ihan uusiakin sapuskoja, ehkä kokoilen joku päivä sellaisen ”arkeen jotain uutta” -postauksen.

Tuo punertava kranssi saunan seinällä ansaitsee erityismaininnan: se on tehty mustikanvarvuista. Kierretty kerälle ja sidottu ohuella rautalangalla. Ei, en todellakaan ole itse sellaista tehdyt, vaan ostin sen pari vuotta sitten Oulunsalon museon pihapiirin joulumarkkinoilta. Vaatii ylivuotisen ”kypsytyksen”, jotta vihreä kranssi muuttuu kauniin punaiseksi. Se oli vihreänikin kaunis (toissajouluna) ja nyt punertavana mielestäni aika hieno. Eikä näy rapistumisen merkkejäkään.

 

Näin isoja juttuja täällä tänään. 🙂

4 kommenttia artikkeliin ”Lunta! – ja sinisiä hetkiä”

  1. Tässähän Sinulla on jo kolme joulukorttikuvaa valmiina! Tunnelmallisia ja jouluisia.

    Jos muistat niin olen aina sanonut, että minulla ei pohjoiseen ole kovaa hinkua vaikka maisemista tykkäänkin ja nyt tulee MUTTA – tämä aika, tämä vuosi on saanut minutkin sanomaan ääneen, että mennään vaikka lappiin… Ihmeiden aika ei ole ohi, totesi meillä asuva mieskin. Tosin hän taas on niin varovainen ja koronatilanteen kiihtyessä, matka ei taida (vielä!?) toteutua. Katselin toki jo yöpymisiä ja kylpylähotelliin pääsisi viideksi yöksi alle neljälläsadalla eurolla.

    Oikein rauhaisaa lappeilua ja mukavaa jouluun virittäytymisen aikaa!

    Vastaa
    • Kyllä aina kannattaa lähteä Lappiin. Kaikkina vuodenaikoina on perusteita sille.

      Vaikka päätyisittekin – varsin ymmärrettävin syin – pysymään kotosalla, niin leppoisaa joulunodotusta ja terveitä päiviä sinnekin!

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Katri Peruuta vastaus

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.