[Pohjois-Kellon risteyksen kohdalla on korkea, jotenkin siro, koivikko.]
Lämmin lokakuu.
Aamupäivä pyöräillessä – ihan niin kuin muka voisi varastoon nauttia.
Iltapäivä pihalla – ennen lumia monenlaista.
Ilta koneella – jouluun tai tarkemmin ottaen joulumyyntiin on valmistauduttava. Kortti- ja kalenterimatskuja kasailen työstettäväksi.
Sisäinen kelloni on jo siirtynyt talviaikaan, heräilen automaattisesti tuntia aiemmin kuin kuukausi sitten, vaikka eikös ”virallisesti” ole vasta parin viikon päästä. Arkiruoka ei enää ole kovin kesäistä: juurekset ovat nyt hyviä ja halpoja. Viime viikolla tein jopa kaalilaatikkoa! Edellisestä kerrasta on vuosikausia. Heijastimet on jo taskuissa. Kaulahuivi neulottu valmiiksi. Kalenteria ja kelloa enää etäisesti tarvitsevana olen ikään kuin automaattisesti siirtynyt kohti talven tuloa.