Linnanmaalta Italian tunnelmiin

Aurinkoista elokuuta! 

Kovasti ukkonen iltapäivällä uhitteli, mutta eipä noussut päälle, eikä pisaraakaan vettä. Aamupäivällä muutama pilvinen tunti, joten sain sentään jotain aiottua tehtyä. Ja sitten Linnanmaalle lenkille Kasvitieteelliseen puutarharhaan. Vaikka kasvihuoneet on rempan vuoksi suljettu, on puutarha auki ja aika hyvin hoidettukin. Siellä on mukava kulkea ja katsella, toki kuvaillakin.

Sitten piipahdin muutamaa työkaveria tapaamassa; koko Humanistinen tiedekunta muuttaa kampuksen toiselle laidalle ja viimeisiä työpaikan yhteistilojen kamoja, mm. tauluja siellä, roudailivat pois, eivätkä olleet varmoja ovatko minun vai jonkun muun jo lähteneen, omaisuutta. Osasinpa jakaa ja kiertoon laittaa, mitään en omakseni tunnustanut. 😉

Eikä kyllä kateeksi käynyt kollegoita. Missään tapauksessa muutto ei merkitse työolosuhteiden parantumista. Vähän parempi ilmanvaihto kuulemma on uudessa paikassa. Mutta kovin ahdasta; hyvästi omat työhuoneet. Vain professoreille sellaiset on, muilla parihuoneita tai ”avokonttoreita”. Ei kyllä olisi sopinut minulle. Vaikka pakkohan se olisi ollut sopia, jos siellä vielä duunailisin.

Noh, reippaalla mielellä palauduin kotiin. Kukka- ja yrttipenkkien huoltoa, sisälle en halunnut. Ja sitten saikin jo ruveta laittamaan ruokaa. Tänään tein Sadun kommentissa vinkkaamaa vesimeloni-chilikeittoa. Ja olipas se hyvää, raikasta ja sopivan chilistä. Myös Pehtoorin mielestä, mikä tarkoittaa, että chili ei maistu tai polta liikaa.

Viilennetty vesimeloni-chilikeitto (4 annosta)

5 dl vesimelonin paloja ilman kuoria
1 tomaatti pilkottuna
puolikas kurkku kuorittuna ja pilkottuna
neljäsosa punasipulia hienonnettuna
0,5 tl tuoretta inkivääriä raastettuna
1 punainen chili siemenettömänä ja hienonnettuna
puolikkaan sitruunan mehu
2 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria

Pinnalle: hyvää oliiviöljyä ja mintunlehtiä

  1. Laita vesimelonikuutiot, tomaatti- ja kurkkukuutiot, punasipuli, inkivääri ja chili tehosekoittimen kulhoon ja aja aivan hienoksi. Voit laittaa ainekset myös isoon kulhoon ja soseuttaa ne sauvasekoittimella.
  2. Lisää oliiviöljy, suola ja mustapippuri sekä oman maun mukaan sitruunanmehua. Aloita lisäämällä keittoon kaksi ruokalusikallista sitruunanmehua, sekoita ja maista. Lisää mehua tarvittaessa, jotta saat mieleisen happamuuden.
  3. Anna keiton viilentyä jääkaapissa. Sekoita sitä ennen tarjoilua. Koristele keiton pinta oliiviöljyllä ja chilihiutaleilla sekä mintunlehdillä.

Sen verran tuota alkuperäisohjetta täydentelin, että lisäsin joukkoon ison kuorettoman palan Paesano-leipää (maalaisleipää). Keitto vaikutti niin ohuelta, että soseutin vähän leipää mukaan.

Sitä oli sitten tietysti myös tarjolla. Ja lisäksi prosciutto & melone.

Buon appetito!

Jopas tuntui siltä kuin oltaisiin Umbriassa!

4 kommenttia artikkeliin ”Linnanmaalta Italian tunnelmiin”

  1. Hei Reija ja tervehdys Rovaniemeltä!

    Samoja ajatuksia kuin Sinulla: ei käy kateeksi entisiä työkavereita. Vuonna 1993 muutimme uusiin tiloihin kaupungilta, mutta nyt työssä olevilla on muutto edessä. – Siirtyyköhän Snellmania nimi?

    Sitten vähän pohdintaa tuosta keitto-sanasta. Vaikka en varsinaisia ruokaihmisiä ole, olen joskus miettinyt sitä, eikö ole muuta sanaa tuollaiselle ruualle, jota ei keitetä ollenkaan. Yleensähän keitto on keittämisen tulos ja myös sen prosessin nimitys, esim. perunoiden keitto.

    Mitenkähän on muissa kielissä?

    Terveisin

    Marketta

    Vastaa
  2. Tervehdys, Rovaniemelle!

    Minä en silloin 1993 muutossa ollutkaan mukana: olin vielä kotona kodinhoidontuen ja Keminmaan historian kirjoitusprojektin turvin, mutta tammikuussa 1994 palasin virkaani, – valmiille muutolle. 😉 Ehkäpä säilyttävät Snellmanian nimen, onhan siellä kampuksella muitakin osia nimetty…

    Tuo keitto-pohdintasi onkin kiinnostava. En ole tullut koskaan ajatelleeksikaan.

    Mitenhän olisi ´soppa´? Joka on varmaan tullut ruotsin kielestä suomeen, eikä sillä ole tekemistä keittämisen kanssa.

    Monissa kielissähän keitto-sana ei ole liity keittämiseen ollenkaan, esim. englannin kielessä cook > soup.

    https://www.satokangas.fi/blogi/2017/06/kesan-lampoon-kylma-kurkkukeitto/soppa-juliste/#main

    Vastaa
  3. Kiva, että keitto/soppa maistui! Ja täytyypä tuota leipäversiota itsekin joskus kokeilla.

    Nimistä tuli mieleen, että saksankielisissä maissahan törmää usein ruokalistoissa Suppe-sanan sijasta Kaltschaleen, kun kyse on kylmästä keitosta.

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.