Nyt ollaan vaaran äärellä. Tätä päivää/viikonloppua varten olen kerännyt rohkeutta ja tietoa jo kuukauden verran. Hankkinut kaikki mahdolliset tarpeelliset apuvälineet, ohjeet ja koettanut tarkkailla tähtien asentoa, että olisivat minulle myötämielisesti asettuneet.
Olen käyttänyt tämän päivän muonavarastojen täydentämiseksi (ihan hirmuisesti kaikenlaista luxus-herkkua hamusin Stockalla), myös oman fyysisen kuntoni (lenkki) ja ulkoisen olemukseni (kampaaja) saattamiseksi edessä olevaa haastetta vastaavaksi olen satsannut. Olen koettanut ennakoida tulevia erilaisia yllätysmomentteja ja tehnyt monia varotoimia, jotka auttaisivat kriisitilanteen mahdollisesti eskaloituessa:
Mahdollisesti kohdattavia vaaratilanteita varten, niiden erilaiseen luonteeseen sopivia virvokkeita* on valmiina, asematukeni/tukiasemani puhelinnumero on kännykän ennakkovalinnassa siirretty ykköspaikalle, mielentyyneyttä ja stressinsietokykyä olen lisännyt mukaillen aasialaisisia uskontoja ja hakenut kauneuden estetiikasta iloa ja vakautta toimiini (ja nostattanut Japanin-matkakuumettani; eilen tuli Olympia-matkatoimiston katalogi, ui-jui… ).
Nyt alkaa uuden laajakaistayhteyden, modeemin, Viihde-liittymän, uuden tietokoneen ja kaikkien, kymmenien ohjelmien (uudelleen)asennus. Se on menoa nyt!
JOS (kun) minusta ei mitään täällä Tuulestatemmatusssa seuraavina viikkoina kuulu, älkää huolestuko, olen vain solmussa ja hukassa kaiken kanssa. Palaan linjoille kun voin.
Jo nyt kiitän kaikesta myötäelämisestä ja tuesta. …
Kuulemisiin, ystävät!
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
* Vichy. Hartwallin juhlavichy. Sitäpä tyttären kanssa kävimme toissailtana hakemassa ravintolaillan jälkeen. Se on nyt ´in´. Helsinkiin asti piti minunkin mennä moista uutuutta testaamaan. Ja melkein yhtä aikaa, yhdestä suusta, ensimmäisen kulauksen jälkeen, totesimme: ”Hyvää – ja tässä on aniksen, Pastiksen, maku. Voisi sopia Pastiksen kanssa.” Juuri noin. Se on hyvää. Ihan sellaisenaan.
Ja äsken sitten Pehtoorin kanssa testasimme, ja kyllä: loraus Pastista lasin pohjalle, ja Vichy Salmiakkia päälle, niin jopas on raikas kesädrinksu lasissa. Salmiakki-Kossun päälle en koskaan ole oikein oppinut, mutta salmiakki-Vichy maistuu. Se on juhlatuote, rajoitettu erä, saatavilla vain lyhyen aikaa, joten nyt hopusti lähimmälle ärrälle tai markettiin hankkimaan muutama tölkki. Ehdottomasti oltava kylmää kun avaat.
No jopas sattui! Puoli tuntia ennen kuin luin postauksesi, sain eteeni drinksun (täällä mökkimaalla Savossa nimi on juuri tuo!), joka oli väritön ja maistui salmiakille… Salmiakki-Kossuvissy! Hyvää! En ollut kuullutkaan tällaisesta juhlatuotteesta. Arto oli ja löysi tölkit Nilsiän K-Supermarketista (nimeltään muuten Artomarket!). Pitääköhän lähteä huomenna hamstraamaan, jos on myynnissä vain rajoitetun ajan…
Huomenta, Maisa! Ei muuta kuin Arton kanssa Arto-markettiin hamstraamaan. Todellakin väritön salmiakki-Kossuvissy, mutta kokeilehan Pastiksen kanssa myös.
Johan menee Kosutteluksi! Aikanaan, kun tuo Salmiakkikossu tuli markkinoille joku wanhan kansan edustaja sanoi radiossa, notta Kossu kossuna ja salmiakki salmiakkina.
PS. Älä ota liian montaa juhlajuomaa, ettei mene uuden tietsikan asennus ihan solmuun!
Älä huoli, Jarin. Täällä on, kuule, uusi laajakaistayhteys saatu toimimaan, koneella tärkeimmät asennukset (pl. sähköposti) tehty, mahtavan nopeasti kuvat latautuvat. Tässä jo uudella sorvilla kommentoin… 😉
Vielä kun löytyisi tulostimeen ja kameraan ajurit niin hyvä olisi.
Kossu ei ole minulle koskaan maistunut, mutta tuo eilisessä postauksessa ollut piccolo-prosecco oli sarjassaan ihan mukiin tai piknik-koriin menevä.