Le Cinque Terre – viiden kylän vaellus

Le Cinque Terre-32

Kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla. Suosittelen erittäin paljon.

Patikointi Le Cinqua Terressä (Unescon maailmanperintökohde Ligurian rannikolla) oli tämän päivän ohjelmassa, ja siltä minä (ja ymmärtääkseni moni muukin gruppomme jäsenistä) odotin eniten tältä reissulta. Enkä pettynyt!

Patikka alkoi jo hotellin ovelta: hanhenmarssia vallan topakasti menimme La Spezian kaupungin keskustan läpi rautatieasemalle. Matkalla huomiota herättävän reippaat, iloiset, juttelevat, meitäkin kouluun kutsuvat yläastelaiset italialaiset lapset olivat ilo.

Le Cinque Terre-2-2

Ehdimme kuin ehdimmekin vartin yli kahdeksan lähtevään junaan.

Ensimmäinen viiden kylän ketjusta (Riomaggiore) jätettiin väliin ja jäimme junasta Manarolan asemalla.

1 Le Cinque Terre-30

Oli aamu, eivätkä saksalaiset, amerikkalaiset eivätkä japanilaiset turistit vielä olleet liikkeellä, joten saimme tutustua pieneen kalastajakylään (joka nykyisin varmastikin elää ensisijaisesti, ainoastaan? turismista) ihan rauhassa. Leppoisa, puolipilvinen aamu ja kiertelimme kallioisilla rannoilla, kävimme cappucinolla/espressolla. Ainakin minun ilokseni löytyi myös hautausmaa! Tiedättehän, niitä minä koluan kaikkialla, missä mahdollista, eikä näin rähjäistä vielä ennen ole eteen tullut.

1 Le Cinque Terre-7

 

Manarolen rannalla ihailtiin meren aaltoja, niiden ääntä ja rannan kallioiden marmoriraidoitusta.

1 Le Cinque Terre-12

1 Le Cinque Terre-11

1 Le Cinque Terre-10

1 Le Cinque Terre-9

1 Le Cinque Terre-6

(huom. lukot)

Le Cinqua Terren kylien välillä kulkee rautatie ja patikkapolkuja. Käytimme molempia.

Ah-0wn17_GY4sAZ-7FDMd9co4P926g_qAazYZLeS805B

Lippua tarvittiin siis molempiin: sekä juniin että poluille. Riggiomaressa emme käyneet, vain mereltä paluumatkalla sen näimme, mutta muut neljä kylää kolusimme – muiden turistien tavoin.

1 Le Cinque Terre-4

Ja kameran muistikortti tuli täyteen: vajaassa viikossa olen ottanut tuhat kuvaa! Jälki ei kovin raposta, mutta aina jotain. Matkasivu tulee sitten jossain välissä reissun jälkeen….

Manarolan leppoisan aamutuokion jälkeen jatkoimme junalla Cornigliaan, joka oli se kylä, josta pidin ehkä sittenkin eniten.

Sinne pääsemiseksi oli asemalta kivuttava 377 porrasta (noinkohan se oli?). Ei kuitenkaan paha. Ja ylhäällä nähtiin tällainen. Välittömästi lähetin nuorelle parille kuvan, että voisihan se Tahvokin patikoida. 😉

IMG_7356

1 Le Cinque Terre-16

1 Le Cinque Terre-18

Kylään tutustumisen ohessa nautimme lounaaksi tomaattibruschettat ja paljon naurua.

Ja sitten patikkapolulle. Luonto viehätti, meri kimmelsi, aurinko paistoi, patikoimisen ilo tuntui taas, ja sitten … osansa hämmästyksestä (ja myös muistikortin tilasta) saivat patikkapolulla kulkevat japainilaiset ja amerikkalaiset.

1 Le Cinque Terre-13

Suomalaiset kengittävät itsensä poluille näin…

1 Le Cinque Terre-22

Ja japanilaiset näin.

Amerikkalaisista en saanut kuvaa mutta kyllä me oikeasti porukalla ihmettelimme aika vaikeakulkuisille poluille tulleita (ei-niin-hyväkuntoisia), joilla oli remmisandaalit, ballerinat, converset tai nyörikengät. Ei ole terveellistä eikä järkevää sellainen.

Mutta me nautimme, kävelimme auringossa, emmekä olleet pahoillamme, vaikka aurinko aina välillä toviksi vetäytyi pilveen. Lämmintä kuitenkin oli, ihan hellerajoilla koko päivän.

1 Le Cinque Terre-20

1 Le Cinque Terre-19

1 Le Cinque Terre-21

Vernazzassa oli aikaa käydä kirkossa, tomaattisalaatilla (teen kotosalla erikseen  koostetun ruokapostauksen), miettiä, ostaisiko mukavan näköisen paidan ja kuljeksia korkealla rannalla.

1 Le Cinque Terre-26

1 Le Cinque Terre-25

1 Le Cinque Terre-24

1 Le Cinque Terre-23

1 Le Cinque Terre-3

E-opas oli tehnyt meille ihan lähtemättömän hienon kartan, jotta ymmärtäisimme ajoissa ja oikeaan paikkaan viimeisessä kylässä kokoontua. Monterosso oli viimeinen viidestä kylästä ja sieltä palasimme illansuussa La Speziaan laivalla. Reilun tunnin kyyti oli piste iin päälle.

1 Le Cinque Terre-28

1 Le Cinque Terre-29

Botskin lähtiessä Monterossosta näkyi hyvin kylän katolla oleva fransiskaaniluostari. Tuon luostarin pihalla en ajellut (autolla!!)  Giro Italiaa kuten tein Fransiscus Assisilaisen luostarin pihalla Umbriassakeväällä 2012.

1 Le Cinque Terre-2-5

Takaisin La SPeziassa olimme jo viiden jälkeen, eikä tänään yhteisillalllista. Löysimme Pehtoorin kanssa rotissööri-ravintolan: mereneläviä paremmasta päästä. Mutta kuten sanottu, teen ruokapostauksen erikseen reissun jälkeen.

1 Le Cinque Terre-2-3

1 Le Cinque Terre-17

1 Le Cinque Terre-5

1 Le Cinque Terre-40

2 kommenttia artikkeliin ”Le Cinque Terre – viiden kylän vaellus”

  1. Valoa ja värejä taitaa siellä riittää (varsinkin kun itse katselee harmaantuvaa suomalaista syksyä).

    Tuo kenkä (ja muukin vaatetus) -asia on kyllä mielenkiintoinen kulttuuri-ilmiö. Itsekin edellisessä työssäni hämmästelin kerta toisensa jälkeen sitä, miten esim. kahdenkymmenen pakkasasteen ulkoilupäiville saatettiin ilmestyä piikkikoroissa, ohjeistuksesta huolimatta. Vuosien varrella yksilöt vaihtuivat, mutta piikkikorkoisten kulttuuritausta pysyi samana. Ehkäpä muut pohtivat suomalaisten vaelluskenkävalinnasta ihan samaa… 🙂

    Vastaa
  2. Erja, valoa ja värejä, ja tänään melkein vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt.

    Korkkareita ei sentään noilla muulipoluilla eilen näkynyt. 😉

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.