Minä kun en paljon perusta noista henkimaailman juttuista, tai siis sellaisista, mitä minä nimitän henkimaailman jutuiksi, kuten horoskoopit, aurat, biorytmit, numerologiat, kaiken maailman rajatieto. ( Ehkä hieman ristiriidassa tämän väitteeni kanssa on helmikuussa kirjoittamani juttu. 😉 ) Mutta tänään oli joku vireystila tai kuunasento kohillaan.
Ja päivärytmiin uskon. Ja edelleen vannon aamujen parhauteen! Tänään olin Linnanmaalla ja vielä kävelemässä kampuksen hallinnon päädystä omaan kammiooni (muistaakseni noin 700 m) niin varhain, ettei siellä ollut kuin virastomestarit ja ruokaloiden henkilökunta. Repussani oli vain pikkukamera, eikä ollut aikaa ryhtyä kuvailemaan. Ei aikaa ainakaan mihinkään huolelliseen otosten tähtäilyyn tai teeman kuvaamiseen.
Mutta joskus kyllä teen sen: menen oikein aikaisin, otan mukaani järkkärin, jalustan, objektiivilaukun ja kaiken mahdollisen vermeistön ja kuvaan. Vaikka koko päivän. Siellä on paljon pieniä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Ja näkymiä.
Ihan hurjan paljon mielenkiintoisia asioita kuulin ja näin koko päivän kokoustaessakin. Osallistuin ja ihmettelin, ehkä jossakin onnistuinkin. mutta paljolti vain kuuntelin.
Humus-kuppila heräämässä.
Nyt illan – vireystilan jatkuessa yllättävän reippaana – olen lueskellut opinnäytetöiden aihioita. Ja mietin, onko välimerkit tulleet jotenkin maksullisiksi, kenties niitä ei enää opeteta lukiossa vai puuttuvatko ne opiskelijoiden käyttämistä halpis-tekstinkäsittelyohjelmista vai mikä on ne hävittänyt tutkielmista. Tekstailinpa sitten tuossa pitkän tovin Juniorin kanssa ja koetin itsekin olla käyttämättä pilkkuja, pisteitä, kysymysmerkkejä tai kaksoispisteitä, mutta olipas se vaikeaa. Ja ilokseni sain pojalta moittivia huomautuksia tekstareistani.
Monilla opiskelijoilla ovat kongruenssi ja possessiivisuffiksit paikoin ihan hävöksissä! Ja vaikka minulla ei paljon ole kanttia yhdyssanavirheistä edes puhua, niin voisin kuitenkin sanoa, että ne ovat ehkä pahin oikeakielisyysongelma nykyisin. Heti seuraavan kandiporukan pistän ensimmäisessä istunnossa tekemään Kotuksen-sivulta löytyvät simppeleimmät oikeakielisyystestit! Teinpä äsken itsekin muutaman testin. Yhdyssanatestissä jopa 11/12, mutta nimitestissä vain 12/15. Käyhän testailemassa. http://www.kotus.fi/?s=2342 Sivun oikeassa reunassa on testiluettelo. Slangitesti? Sen teen huomenna.
Ja sitten löytyi uusi jänskä juttu: Etunimien taivutusluettelo!
http://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hakemisto
Kyllähän minä olen tiennyt että nimeni monikkomuodot ovat kovin maskuliinisia. Mutta meitä Reijojahan (fem.) on niin vähän, ettei haittaa! 🙂
Tiedättekö mikä on syyskuun sana? – Hybridisota! Entäs elokuun? Tämä on mainio: pakotejuusto.
Enemmänkin näitä löytyy täältä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4181 Jänniä ovat. Pieniä ajankuvia. Aika paljon ruokasanoja, eikö vain?
Yhdys sanat, nuo face bookin kammoksumat hirviöt (ainakin monen käyttäjän mielestä). Tämä face book antaa monelle käyttäjälle väärää esi merkkiä yhdys sanoista. Olenpa onnistunut loukkaamaan joitakin viestittäjiä/kommentoijia valittamalla kirjoitetun tekstin vaikea selkoisuudesta. Tässä yrittää olla myös vähän huumoria (huonoa).
Näinhän se on, Antti, Facebook, tekstailu ja muu pikaviestintä rapauttavat kieltä. Ja englannin vaikutus on ihan selkeä. Tälläkin viikolla olen kuullut konkkluusattavan, luusattavan ja breinstormattavan monta kertaa.
Aamuvirkkuus on hieno asia! Aamun valkeneminen – niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisesti – on jotain ainutlaatuista. Heräämisen tunnelmassa on jotain kiehtovaa, etenkin ns. vilkkaissa paikoissa (mutta toisaalta myös luonnon herääminen varhaisena kesäaamuna on ehdottomasti kokemisen arvoista). Ja mikä hienointa, siitä tunnelmasta voi nautiskella niin arkisissa kuin uusissa maisemissa. Ainakin omat energiavarastot latautuvat noina hetkinä oikein kunnolla, ja sitä jaksaa sen jälkeen pitkänkin pätkän. Eikä maksa paljon! Ehkä vähän viitseliäisyyttä… 😉
Juuri noin, Erja. Olen niin samaa mieltä, ihan kaiken mitä kirjoitit, allekirjoitan. 🙂