Valentinuksen päivänä

rooma 2010

Rooma 7.7.2010
ystävien kanssa auringon laskiessa ennen illallista.

Useat Valentinukseen liittyvät romanttiset kertomukset ovat ilmeisesti syntyneet keskiajalla. Valentinuksen legenda oli keskiajalla samanlaista kevyttä viihdettä kuin nykyinen ystävänpäivän juhlinta.

Olen jotensakin yhtä nuiva ystävänpäivän suhteen kuin yllä lainaamani Heikki Oja, joka on kirjoittanut kirjan ”Suomen kansan pyhimyskalenteri”. Sitä minä usein luen. Tänäänkin. Hain sieltä vahvistusta nykyään liki kerettiläiselle käsitykselleni, että ystävän päivä on joka päivä. Jos on ollakseen. Tämä rajoittuneisuuteni (ks. aiemminkin) on samaa perua kuin Halloweenin-vieton vierastamiseni.

Valentinus oli roomalainen pyhimys, joka kärsi marttyyrikuoleman  (todennäköisesti) vuonna 269. Miksikö? Hän kun meni kastamaan ja vihkimään salaa kristityttyjä. On väitetty, että Rooman armeijan sotilailta olisi avioituminen kielletty juuri sen takia, että perheen perustaminen olisi luonut paineita palkkojen korottamiselle. Rakkaus oli kuitenkin näitä kieltoja voimakkaampi ja jotkut rohkeneviat uhmata kieltoa, ja juuri heitä tämän piispa Valentinuksen kerrotaan vihkineen. Eipä ihme että Valentinuksesta on tullut rakastavaisten suojeluspyhimys.

Valentinus ei ole ollut pyhimyskalenterissa kovin korkealla sijalla, mutta keskiajalla Ranskassa ja Englannissa hänestä tuli kuitenkin erinomaisen suosittu. Siellä  Valentinuksen päivän vietolla on pitkä historia kansantapoineen ja uskomuksineen. Keskiajan lopulla tiedetään vietetyn juhlia ja lemmenarpajaisia ruhtinashoveissa ja myöhemmin myös rahvaan parissa.  Englannissa kuningas Henrik VIII julisti helmikuun 14. päivän kuninkaan kirjeellä viralliseksi juhlapäiväksi jo vuonna 1537.  Englannista Valentinuksen päivän vietto levisi Yhdysvaltoihin ja palasi sieltä suklaasydämineen ja -kortteineen Eurooppaan, ja virallisesti (1987) Suomeenkin.

Edelleen pidän päivää vähän vieraana suomalaiseen juhlakalenteriin ja elämänmenoon, mutta kuinka töissä olikaan mukava kun kahden pitkän tutkimukseen liittyvän strategiakokouksen/palaverin aluksi (mies)kollegat aloittivat toivottamalla hyvää ystävänpäivää, ja me kaikki mutisimme vastaukseksi jotain, sanoimme jotain, hymyilimme ja olimme ystäviä, – ainakaan kellään ei ollut keskinäistä ystävyyden yritystä vastaan mitään. Sellainen ei kaikissa työyhteisöissä niin vain onnistukaan, ja yhtäkkiä olenkin sitä mieltä, että ystävänpäivä onkin ihan hyvä juttu.

Niinpä kaikista niistä tekstareista, sähköposteista, korteista ja kohdatessa sanotuista ”hyvää ystävänpäivää” tervehdyksistä olen iloinen. Tämän jälkeen ei liene kumma, että toivottelen kaikille hyvää ystävänpäivää!

Minun paras ystäväni on parhaan poikani kanssa kaupungilla syömässä ja Teatteri Riossa katsomassa Irwin-musikaalia. Isä-poika -iltaa viettävät, ja minulla oma yksinäinen, sellaisena harvinainen, ihana ilta. Kuuntelen Elton Johnia – isolla! Minulla on meille liput marraskuun konserttin!

lippu

 

6 kommenttia artikkeliin ”Valentinuksen päivänä”

  1. Hyvä päätös tuo konsertti, et varmasti kadu! Minäkään en oikein kauheasti syty ystävänpäiväjuhlintaan, mutta en toisaalta kauheasti vastustelekaan. Ilolla olen minäkin kaikki toivotukset, varsinkin ne postikortit vastaanottanut.

  2. En ole vielä tehnyt aamukampaa marraskuun konserttiin, mutta tuntuu mukavalle kun on sinne varattuna liput.

    Niin, eihän sitä nyt voi vihainenkaan olla jos joku ystäväkseen nimittää ja sen kunniaksi hyvää päivää toivottaa. Ehkä se on se kaupallisuus, ja kummallinen tekopirteys joka tuohon päivään liittyy, mikä minua vierastuttaa…

  3. Ja minä ostin työporukalle perinteiset korvapuustit ystävänpäivän kunniaksi.

    Kiva hyödyntää nämä erilaiset arkijuhlapäivät työn tiimellyksessä > Runebergin torttu meni, ystävänpäivän korvapuusti oli ja laskiaispulla tulee, pääsiäisviikolla tietty Mignon – muna, vappuna tippaleipä ja jos ei ole mitään allakkaan merkattua aihetta, niin sitten vaan ”päähänottamispulla”.

  4. Pieniä ja suuria kohokohtia elämään! Ainut, mitä ei virikevapaalla ehtinyt tänä vuonna tekemään, on kortit. Jotenkin kalenteri ei ole tarpeeksi suurena nenän edessä. Isäntä sai lahjaksi vaahterasiirappia, kun ei itse raaski ostaa. Sir Eltonin konsertti, varmasti mukana-laulettavaa. Billy Joel syksyksi on kiikarissa. Hyvää ystävänpäivää viikonloppua <3

  5. Irma, siellä rapakon takana ystävänpäivä onkin eri lailla kulttuuriin kuuluva kuin täällä raukoilla rajoilla.

    Bill Joelistakin pidän. Mutta hänenkään konsertissa en laulaisi. Niin kuin en tule tekemään Eltonin konsertissakaan, vaikka sanat osaisinkin, laulaa en osaa.

    Kaikkea hyvää sinnekin!

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.