Metsätöissä

Korkealla kunnahalla hongat huminoi,
kirves paukkaa, puuta haukkaa pokasaha soi.
Jätkät siellä päänsä hiellä leivän saada voi,
mut huilatessaan unelmoi.

Onpahan pehtoorin kanssa metsuroitu tänään. Vietimme päivän Iijoen uitossa, eikun systerin rantatontilla ja huhkimme jokinäkymän näkyviin.

5-2

Tuommoisessa me ollaan pehtoorin kanssa hyvä työpari, olen siitä puhunut ennenkin, mutta nythän oli vaan käydä niin, että meitsin kunto alkoi projektin lopulla todellakin hiipua.

Viiden tunnin puiden kaadon ja vitikon raivauksen ja tienvarteen rahtaamisen jälkeen toimintani ei enää ollut erityisen ripeää  – mutta sitten parahiksi nuoriparikin tuli käymään [tiesivät ruoan illansuussa olevan tarjolla 🙂 ]  ja auttoivat loppurutistuksessa.

Sisaren rantasauna on pikkuisen isompi kuin meillä möksällä – ja kylläpä löylyt maistuivat! Meistä metsureista on kiva saunoa päivän päätteeksi.

Saatikka nauttia ”talkooruokaa” (”hiellä leivän saada voi”). Liekö italialaiset ahvenfileet ja valkosuklaajäädykkeet savottakämpillä olleet ihan tavallista einettä? Olen kyllä lukenut käristyksestä monissa tukkilaisten muistitietoaineistoissa, mutta en valita, vaikka ruoka ei ihan autenttista ollutkaan. 😉

Onpahan liikkunut olo, ja mukava päivä meillä oli. Tekeminen on.

Ja nyt tämä jätkän heila lähtee nukkumaan!

 

6 kommenttia artikkeliin ”Metsätöissä”

    • Pasi, kyllä on siltäkin osin todettava olleeme hieman degeneroituneita, citymetsureita: ihan puhtaisiin kaikki kamppeet vaihdettiin. 🙂

      Vastaa
  1. Kuinka ihailenkaan teitä, metsurinuorukaiset! Kyllä minäkin, noin puoli vuosisataa sitten…

    Italialaiset ahvenfileet? Meillä Oulun landella listalta löytyivät tänään(kin) hailuotolaiset ahvenfileet. Sesongin safkaa?

    Italiasta puheen ollen, porcinot puskevat jo esiin! Marjastuksen sivutuotteena niitä kertyi tänään reilu sienikopallinen.

    Miten olisi ´Risotto ai funghi porcini´? Maistuisi varmaan myös systerin savottakämpällä.

    Vastaa
  2. Caro Koivu, ei se nyt meilläkään ihan nuorukaismeininkiä ollut.

    Kyllä ois meillekin savottakämpällä sienirisototkin maistuneet, sisar on sellaista joskus meille tehnytkin.

    Mieki haluaisin oikeastaan sienimetsään, mutta tämän päivän taidan kuluttaa Meksiko-kuvien ja pienten korjausompelusten (niistä en tykkää kyllä ollenkaan!) parissa. On niiiiiin huippua kun voi taas vain VALITA mitä tekis… Ah, onnea.

    Vastaa
  3. Sisar kiittää, ja on tyytyväinen, kun sai joen näkymään. Että ei ihan luulla, jotta metsän keskellä asustelen. Ai ei autenttista? Kulttuurit kohtaavat Iijoellakin.

    Vastaa
  4. Raila – ei enää metsäläinen 🙂 – kulttuurien kohtaaminen on uuden edellytys. Kiitoksemme gourmet savottaemännälle.

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.