Viheltämisen historiaa, ja muutama nimilöytö

Sälekaihtimien välistä ei aamulla paistanutkaan aurinko, mutta olin iloinen, että olin nukkunut syvää levollista unta riittävästi.

Töissä istuin pitkään aamukahvilla; yleensä en oikein malta jäädä höpöttelemään, mutta tänään jatkoimme isommalla poppoolla tuota eilistä viheltely-teemaa (, johon tuli monia mainioita kommenttejakin, kiitos vielä niistä). Noh, kymmenen historioitsijan kesken kun aikamme aihetta pohdittiin, niin lähtihän se lapasesta, ja ryhdyttiin jo hyvinkin miettimään opinnäytetöiden aiheita ja projekteja viheltelyn ympärille…

Olipa sitten mielenkiinnon vuoksi käytävä katsomassa, mitä suomalaisissa sanomalehdissä on viheltelystä kirjoitettu ennen vuotta 1911. Kansalliskirjaston digitaalinen sanomalehtiarkisto kun on tällaiseen pikatarkasteluun erinomaisen hyvä.

http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html

Hakulauseeksi viheltäminen ja valinta kohtaan ”kaikki lehdet ja haku tuottaa 267 osumaa. Ja heti ensimmäisenä on tämä Uuden Suomettaren (marraskuulta 1892) juttu, jossa kerrotaan että viheltäminen teatteriesityksissä on ”keksitty” Pariisissa 1686… (klikkaa isommaksi näet lukea jutun)

wiheltäminen

 

Viheltäminen ”taidemuotona” näyttää nousseen suuressa maailmassa (= New Yorkissa) jo 1890-luvun puolivälissä. Häämarssikin oli vihellyksin esitetty.

 

Wih Mikkeli 15.8.1896

 Ja tämä on ihan ylivertainen juttu (Karjalatar 6.6.1884):

Tytöt New-Yorkin hienommissakin salongeissa wiheltelewät tätä nykyä kuin pahat katupojat [tuossa se katupoika-juttu nyt on!!]. SYynä siihen on se, että eräs lääkäri on huomannut wiheltämisen pienentävän suuta, niin että suurinkin ”leipälaukku” wiheltämällä wähässä ajassa kutistuu somaksi supukaksi. Tuota kaunistuskeinoa sopisi erittäin häwin käyttää kahvi-kalaaseissa.

Wiheltminen 6.6.1884 Karjalatar

 

Suosittelen kokeilemaan tuota sanomalehti-”generaattoria”. Sillä on mukava hakea tietoa omasta suvustaan, jostain ilmiöstä, kuuluisuudesta, ihan mistä vain… Sen turvin olen teetättänyt jo monta kandityötä (säästämisen, tupakan, polkupyörän jne leviämisestä Suomeen).

DIGITAALISEEN SANOMALEHTIARKISTOON KLIKS

Toinen historioitsijalle ja kaikille mukava tietokanta/hakurobotti on Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu. Sitäkin olen tänään käyttänyt. Vietin (ilta)päivän Pudasjärven ja Taivalkosken henkikirjojen,  rippikirjojen ja muuttokirjojen ääressä ja löysin pitkästä aikaa harvinaisten nimien kokoelmaani* pari uutta nimeä! Vuonna 1890 puusepän leski Liisa asui Pudasjärvellä poikansa Aatolffin kanssa. Koko Suomessa on kastettu vain alle viisi poikaa Aatolffiksi. Toinen vähän yleisempi nimi johon törmäsi oli Auruura. Ennen 1900-lukua Auruura on ollut yhteensä noin 50 naisella. 1940 – 1980-luvulla ketään ei ole kastettu tällä nimellä, mutta viime vuosikymmeninä taas muutama Auruura on kirkonkirjoihin merkitty.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Erikoisten etunimien bongausharrastuksestani, sen aloittamisesta ja tuloksista on kirjoitellut täällä monta kertaa ennenkin. Täältä pääset niiden jäljille…  NIMIPALVELU TÄÄLTÄ:  KLIKS ja niitä minun aiempia erikoisten etunimien bongausharrastusjuttuja mm. TÄÄLLÄ.

2 kommenttia artikkeliin ”Viheltämisen historiaa, ja muutama nimilöytö”

  1. Olipa mennä iltapala väärään kurkkuun, kun luin jutun Karjalatar-lehdestä. Mainio juttu! 🙂 Kiitokset sanomalehtiarkistovinkkauksesta. Se pitää ottaa sukututkimukseen yhdeksi lähteeksi.

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.