Aamukahvipöydässä:

– Mikäs on päivän programmi?
– Enpä tiedä, ihan tavallinen sunnuntai, kai …
– Siis: ensin sähköpostit ja kommentit, sitten lenkille, suihkuttelua ja huoltoa, kuvien purku koneelle ja vähän datailua, ja sitten ”tuu kattoon ku hyvä kuva/mainio nettisaitti/yms” ja sitten vähän  sapuskan esivalmisteluja, ehkä kotitöitä, luet kandityön tai otat tirsat, taas koneelle, sitten sapuskan teko ja arvattavastikin lähtee lapasesta, lapset tulee syömään, syödään hyvin ja höpötellään kauan, tai siis sinä ja nuoret pulputatte, minulle jää sotkuinen keittiö, menet koneelle, kirjoitat blogin ja luet, ja sitten Tanssit, ja taas koneelle ja luet ja nukkumaan.
– Niin.

Hyvin tuntuu mies tietävän, miten minun tavallinen sunnuntaini menee. Noin se menee. Paitsi tänään ei ollut ettoneita eikä sotkuista keittiötä. Nukuin kahdeksaan! joten päikkäreitä ei tarvittu, ei kandityötä vaan väitöskirjan tutkimussuunnitelma ja keittiön siivosin itse odotellessani ruokien kypsymistä, kun ei tarvinnut/voinut tehdä jälkkäriä, sillä meillä oli jälkiruoaksi pehtoorin arpajaisista voittama Antellin raparperihyve, joka on melkein vielä parempaa kuin omenahyve.

Eturuoaksi rohkenin valmistaa perheelleni maksaa. Kukaan ei tykkää maksasta, mutta kaikki sanoivat, että tämähän on hyvää! 🙂 Mikä on salaisuus? Poron maksa suli ja  lillui yön piimässä. Ohuet siivut paistoin nopeasti oikeassa voissa, pippuroin ja suolasin ja tarjosin punasipulihillokkeen [ohje on mm. LappItaliassa sivulla 59] kanssa. Se oli kyllä hyvää…

Pääruokana oli uunilohta. Antti Vahteran reseptin olen tainnut julkaista ennenkin?  En ole varma, mutta kirjoittelenpa tähän kuitenkin. On se sen verran hyvä ruoka, että kannattaa kokeilla. Aikas edullista, nopeaa ja helppoa.

Grillattua lohta – kuorrutettuna katkoilla ja kylmäsavulohella

600 g tuoretta merilohta
100 g kylmäsavulohta
100 g katkoja
50 g suolakurkkukuutioita
1 dl smetanaa
1 dl hienonnettua tilliä
1 dl hienonnettua ruohosipulia
2 rkl currya
ripaus cayennepippuria (tai peperincinoa)
mustapippuria myllystä
3 – 4 rkl parmesanraastetta

Leikkaa lohifileestä neljä viipaletta (nahattomaksi). Pariloi lohet kuumalla teflonpannulla nopeasti kummaltakin puolelta. Mausta pippurilla.
Leikkaa kylmäsavulohi pieniksi kuutioiksi ja sekoita kaikki aineet keskenään. Parmesanista säästä puolet pinnalle. Levitä massa lohiviipaleiden päälle ja ripottele loppu parmesan pinnalle. Grillaa lohiviipaleet uunissa n. 10 minuuttia 220-asteessa.

 Ja sitten on kyllä hieman kehuskeltava, sanottava ääneen, mikä on hyvin. Tiedättekös, mikä meidän kakaroissa on mukavaa? Se, että tulevat mielellään ja nälkäisinä syömään kotikotiin. Tykkäävät kokkailuistani, ottavat mieluusti jämät ja isot kipot lappapuuroa tupperpurkeissa kotiin vietäväksi ja istuvat rauhassa pöydässä ja ovat! Ovat läsnä, ovat olemassa! Se on ihan hiton hienoa! Tekevät tavallisesta sunnuntaista juhlan. 😉

6 Comments

  1. Hyvin tuntuu Pehtoori olevan perillä normisunnuntain kulusta 🙂 Monestihan ne sunnuntait noudattavat aika samanlaista kaavaa, mutta juuri siitä tuleekin kotoinen olo. On hyvä laskeutua uuteen viikkoon turvallisten rutiinien kautta. Kauniisti kirjoitat lapsistasi! Hyvällä omallatunnolla heistä kannattaakin noin iloita ja kehuskella sydämen kyllyydestä.

  2. Kyllähän se vähän on niin että ”kell onni on, se onnen kätkeköön”, eikä leuhkiminen ole oikein fiksua, mutta kun ovat vaan parasta, mitä minulla elämässäni on. Nuo kolme.

    Ja nyt tavallinen sunnuntai alkaa jo kääntyä kohti työviikkoa… Toivottelen iloa ja kotoista oloa Kuopion suuntaan.

  3. Kerran eräässä tilaisuudessa Tommy Tabermann sanoi jotenkin näin, että jos taikakeiju antaisi hänen toteuttaa yhden toiveen, hän tekisi tuon mainitsemasi lauseen lausumattomaksi. Tommyn mukaan Suomessa asuisi silloin paljon onnellisempi kansa. Samaa mieltä, joten ei muuta kuin onni pois kätköistä!

  4. Tommy on sanonut paljon muutakin ajattelemisen aihetta antavaa. Tämä on monta kertaa voimaannuttanut:
    ”Epäröinnin kynnyksellä
    kysy
    kuinka paljon rohkeutta
    uskallat tänään
    jättää käyttämättä?”

  5. Hyvin sanottu tuokin. Kuulin Tommya yhdellä työreissulla vuosia sitten. Täytyy sanoa, että hänessä oli karismaa ja moni hänen ääneen lausuma ajatuksensa pysäytti ja jäi mieleen.

  6. Minäkin olen ollut kuuntelemassa Tabermania, Savonlinnassa vuosia sitten. Ja sitten vielä samoilla kekkereillä illalla. Ja karismaa kyllä oli. Ja paljon viisaita sanoja, elämänmakua ajatuksissaan.

Jokainen kommentti on ilo!