Paluu blondiksi

Nyt on tukka hyvin, kaikki hyvin! Annoin periksi, olen taas vähän blondimpi. Vuodenhan minä pysyinkin ilman värejä… Heikko on ihmisluonto, mutta jotenkin nyt tämä hiusten vaalentaminen vaan tuntui tarpeelliselta ja hyvältä.  Ja uuden huulipunankin kävin ostamassa.

Puhe printattu, lehdistön kanssa neuvoteltu, sivustatuki varmistettu, pukukoodi vahvistettu ja liituraita silitetty. Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua.

Jatkuu huomenna … 🙂

4 kommenttia artikkeliin ”Paluu blondiksi”

    • Katri, kiitokset kannustuksesta, en tiedä pärjääkö välttämättä juuri blondina, mutta sen olen oppinut, että jos on sinut oman habituksensa kanssa ja jos on pukeutunut tilaisuuden mukaisesti ja muut huomioiden ja vieraita/yleisöä kunnioittaen niin se auttaa pärjäämään myös ”sisällön” kanssa. Ei tarvi miettiä ulkoisia asioita vaan voi olla luontevasti ja yrittää parhaansa muiden asioiden kanssa. Ja tässä blondius ainakin nyt on minulle ”vapauttavaa”; on oma olo. 🙂

      Koivu, toisin kuin ehkä toivot, en puhu varhaiskirkon pyhistä enkä kalevalaisista sankareistakaan, mutta hiukkasen sentään suomalaisesta kulttuurista ja tutkimuksesta ja mikrohistoriallisesta kontekstista. (Puoli neljältä lipastolla, Snellmaniassa.)

      Vastaa
  1. 28.2.2012

    Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä. Pyhittäjä Basileios Tunnustaja †747; pyhittäjä Kira †450.

    ”Kalevalan sankarit ja varhaiskirkon pyhittäjäisät Suomen ja Skandinavian mikrohistoriallisessa kontekstissa.”

    Arvon blondi; millä kellonlyömällä ja miltä estradilta meillä on ilo kuulla juhlapuheenne?

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.