Tuhkeloihin tykästyminen

Valokuvatorstain kuvan kommentoinnista on nyt kommentoitava. Olen ennenkin hoksinut, että koskaan ei voi tietää, mikä kuva ”kolahtaa” ja mikä ei. Viime viikon ”Lumi”-haasteeseen valitsin omasta mielestäni hyvän kuvan, jonka valotukseen, tarkennukseen, kohteeseen, rajaukseen olin tyytyväisempi kuin satoihin muihin otoksiini, kohtuullisen kelpo otos omasta mielestäni. Joskus tuntee onnistuneensa kuvassa, ja tuo viime viikonlopun kuva Kaunispään Huipusta oli minulle sellainen. No entäs kommentit: niitä tuli aika vähän, ja kommentoijille kuvan kohde oli se tärkein juttu, ei kuva. Tietysti mukavaa sekin, mutta … olin ihmeissäni.

No, sitten tänä aamuna haasteena on ”Rykelmä”. Kuten sanottu: minusta jo sanana ruma, eikä se saanut minussa mitään ihmeellisiä assosiaatioita liikkeelle. Tosin tuo ”tuhkelo” (ks. Koivun kommentti edellisessä postauksessa) -kuva tuli suunnilleen ekana mieleen. Latasin sitten sen pikaisesti ennen duuniin lähtöä ajatuksella ”osallistunpa-nyt-tällä-kun-ei-parempaakaan-ole”. Ja miten käy kommenttilootan? Sekä kuva että kohde saa kiitoksia, ja minä olen ihmeissäni tämmöisestä tykkäämisestä. Koskaan ei voi tietää…

Mutta siksikin Valokuvatorstai on mukava juttu, – mukava osallistua. Melkein ”yleisön pyynnöstä” lisää tuhkeloita tähän… (klikkaamalla nämäkin näkyvät paremmin)

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.