Viimeinen Villa Voiksin päivä

Perjantai on ollut meille lepopäivä. Altaalla, talolla. Aamupäivällä kävimme Majakan ja Pehtoorin kanssa meressä uimassa. Suolaista oli, hvyin suolaista. Mutta onpahan nyt uitu Rosesin lahdella, Välimeressä. Lupauduin – uhkasin – laittaa illallisen joten kävimme Pehtoorin kanssa kaupassakin. On se vieraassa keittiössä, ilman omia mausteita ja yrttejä kokkaaminen vähän hazardi-hommaa, mutta ruokapöydässä olleet väittivät nälän lähteneen. Hyvä niin. Totta puhuen pidin kastikkeesta itsekin. Mikä sen salaisuus? Basilika! Isolehtinen basilika, jollaista ei koto-Suomesta saa. Muutoin melkein kaappien tyhjennyseinettä.

Olen ollut koko päivän kovin ”lähdöntunnelmainen”. Enkä ihan syyttä. Huomenna aamulla on Villa Voiksi jätettävä, Roses hyvästeltävä. Iltakonetta Suomeen ei ole, joten huomiseksi olisi löydettävä makuusija jostakin. Sitgesiin ajattelimme majoittua. Matkalla ehkä katsastamme Montserratin luostarin ja joko Torresin viinitilan tai Freixenetin kuohuviinikellarit. Niitä odotellessa: buono noches tai buono notte tai öitä, ihan miten haluatte.

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.