Erikoisten etunimien bongausharrastus 2

Tämän päivän ulkoilu sujui kaupungissa. Ajelin Ainolan puiston parkkiin ja kävin sitten puistossa ja jokivarressa tepastelemassa ja kuvaamassa. Muutama oikein kelpo otoskin.

Kävin myös haudalla tekemässä lumityöt, ja kiertelin taas hautuumaan käytäviä ja etsin uusia erikoisia etunimiä (täällä lisää). Ja löysinkin: ensimmäinen uusi oli Vitalis. Vitalis-nimisiä on 1900-luvun alussa ollut lähes 100.

vitalis

Voihan Vitalis, – mistähän sekin sanonta on lähtöisin. Vieläkö Vitalista myydään? Pentuna sitä oli siedettävä; sitä levitettiin kovalla pakkasella poskipäihin. Sellaista merenvihreää voidetta kelta-punaisessa litteässä peltirasiassa. Käytetäänkö sitä vielä? Meidän mutikaisille en muista mitään pakkassuojarasvoja käyttäneeni. Vai olikohan jotain vedetöntä yleisvoidetta? En muista.

No niitä nimiä lisää: Lyyni. Yhdessä hautakivessä luki Lyyni. Nimipalvelun mukaan sellaista ei Suomessa ole ollutkaan… Siis tosi harvinainen. Ja minusta vähän nöössi nimi. Sopisi sellaiselle kalpealle, kaitaiselle tytölle.

walpas

Uusi nimi on myös Walpas. Walppaita tuplaveellä on Suomessa vain kolme, mutta Valpas-nimeä on melkein 250, yksi naisellakin.

Erikoisten nimien antamisen mestarina voisi pitää kirjailija Ilmari Kiantoa. Hän sai aikanaan 12 lasta kolmen eri naisen kanssa (ks. lähde), eikä kirjailijalta todellakaan puuttunut mielikuvitusta lapsia nimetessään:

A-sarja:
1. Kalevi
2. Salmi Talvikki Cecilia
3. Orvokki Helmi Simpukka
4. Otso Tähtivalo
5. Veijo Virmo Imatro
6. Jormo Gabriel Sotavalta
7. Viena Karma Sirkka Salama Kesäheinä Saarenruusu Pikku-Hilkka
8. ”Kaarina” (adoptoitu pois)

B-sarja
1. Sorjo Uolevi Sotaprinssi
2. Marjatta Iltatähti
3. Raida Tsikko Tellervo

C-sarja
1. Raija-Liisa Rakel

Nimienkeräilyharrastuksen, ulkoilun ja kuvaamisen lisäksi muutkin harrastukset olleet viikonlopun ohjelmassa. Ruoanlaittoa – minulla on menossa joku ihmeellinen retroruoka-vaihe. Viime viikkoina on syöty lapsuuden ruokia: lettuja, porkkanaraastetta, nakkeja, lihapullia (niihin kehittelin oikein makoisan uuden resehtin, pistän tänään, huomenna nettisivun reseptikansioon), köyhiä ritareita, …silakkalaatikko enää puuttuisi, mutta mistäpä saat suolasilakoita?,  ja sitten viikolla olen syönyt lounaseväänä ananasta ja raejuustoa niin, että kiintiö alkaa olla taas täysi. Viiniharrastus vei eilen Karjasillalle maistiaisiin. Olihan ”Rhonesta Reinille- maistelu” minun viinimakuuni mieluinen: valkoisia Alsacen viinejä ja punaisia Chateauneuf-du-Pape -viinejä. Pienellä porukalla jäimme vielä kaupunkiin: Kulumassa Ramsteinit ja Barbeessä shampanjat, joten ihan rillutteluksi meni. Yhdeltätoista jo kotona umpiunessa… Nyt harrastuneisuus jatkuu ja alan värkätä juniorin Vanhojen tansseista kuvasivua.

_____________________________________________

Muut nimipostaukseni ovat noiden linkkien takana:

http://www.satokangas.fi/blogi/2008/11/erikoisten-etunimien-bongausharrastus/

http://www.satokangas.fi/blogi/2009/11/erikoiset-etunimet-vol-iii/

http://www.satokangas.fi/blogi/2011/02/erikoisten-etunimien-bongausharrastus-vol-iv/

8 kommenttia artikkeliin ”Erikoisten etunimien bongausharrastus 2”

  1. ”Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä IMATROn”

    Ilmari Kianto -tietämykseni on varsin pinnallista: Turjanlinna, Ryysyranta, paheksuttu pyyntö viholliselle. ”Humupekka” -mielikuva vahvistuu, kun silmäilee pirttiviljelyn sadon nimeämistä. Että ´Viena Karma Sirkka etc etc etc´!! Entäs se Sotavalta, ja vielä JORMO!

    Oulun katukuvaa rikastutti 1960 ja -70 -luvulla Olavi Sotavalta tai Sotavalta Olavi. Langanlaiha, kuin El Grecon maalauksista; musta baskeri, perinteinen berberi/ulsteri.

    Prof. Olavin sävelkorva oli absoluuttinen. Korvaa mittausinstrumenttina käyttäen prof. Olavi sai selville, että erään polttiaissuvun* edustajien siivenlyöntinopeus voi olla jopa 1046 lyöntiä sekunnissa. Aivan oikein, SEKUNNISSA!

    Suistamolaisen Shemeikan runonlaulajasuvun esi-isät saivat metsävirtensä ´Tuli-Lapista´. Runoissa mainitaan mystinen ´ImaNdronjärvi´ (Kuolassa?).

    Suositukseni kaikille ehtoopuolen pirttviljelyyn aikoville: eikö nimeksi voisi tulla esim. IMANDRO ILTATÄHTI?

    *pieniä, millin mittaisia sääskiä

  2. Koivu, Minä en tuollaisesta prof. Olavista ja hänen sävelkorvastaan muista kuin kuulleeni, liekö olen nähnyt? ei muistikuvaa. Mielenkiintoista.
    Imandro Iltatähti ei huono ehdotus. Minulla on vielä jemmassa noita merkillisiä nimienantoja, palaan taas joskus. Tätä menoa minulla alkaa olla artikkeli kasassa näistä …

  3. Vitalista myydään, edelleenki sitä merenvihreää ja keltapunasessa peltirasiassa. (Sitä myydään jopa kantapaikassasi Stockalla ;> )

  4. Onpa mukava lukea tekstiäsi. Ja nimenomaan se asia, että huomaan etten ole ainut nimiin täysin hurahtanut.

    Viimeksi tänään halusin mennä hautaasmaalle kävelemään vain sen vuoksi, että voisin etsiskellä erikoisia nimiä.

  5. Venla, mukava että meitä on monia tähän harrastukseen hurahtaneita… Minulla on kolmas osa tähän nimiharrastukseen liittyen tulossa ihan pian. Paljon! uusia vanhoja nimiä. Hyviä löytöjä sinullekin toivotellen. Reija

  6. Bongasin hautausmaalta Eisa (tyttö) nimen, kyseistä nimeä on kastettu vain alle 30, mutta miehiä myös sama määrä, joten on kai sitten aika unisex nimi. Itse olen mieltynyt Ami nimeen, se oli myös isoisoisäni nimi (oikea nimi Armas, mutta Ami siitä lyhennys). Amia on annettu lähes 200 miehelle ja alle 64 naiselle, olen myös kuullut Ami-Elina nimisestä naisesta, kuulostaa oudolta naiselle, kun olen tottunut mieltämään Amin pojan nimenä.

  7. Ami-Elina? Minusta se kuulostaa juuri yhtä hassulle kuin Aatos Julia. Mutta onhan niitä molemmille sukupuolille annettuja nimiä. Minunkin nimellä on Suomessa kastettu yksi mies. 🙂

    Mutta olipa taas mukava kuulla että meitä hautuumaiden nimibongareita on enemmältikin. 🙂

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.