Kohteena Naxos-Giardini

Corso Umberto on Taorminan läpi kulkeva pääkatu. Sitäpä tepastelimme etsien ruokapaikkaa: eka iltana pizzalle! Pizzeria-ristoranten terassi oli sekin – tietysti – merelle päin. Naxoksen rantaviivan valot syttyivät ja olimme tyytyväisiä. Pojatkin. Nälkä vihdoin helpotti. Aito Tiramisu ja espresso kruunasivat illan. Kliseista? Niinpä mutta entäs sitten.

Yömyssylle kävelimme Dejavu-cocktailbaariin, jossa ei tietenkään meidän lisäksemme ollut muita. Kovasti yritin tilata juomat italiaksi, mutta hetken kuluttua baarimikko katsoi parhaaksi kysyä: Do you speak english? Ehkä se johtui siitä että sisilian murre on niin erilaista kuin (mantereen) italia … D’accordo. Heh!

Maanantaiaamuna Joonianmeri tyyni. Näkymä Naksoksenlahdelle utuinen. Herättyä kuvaus- ja kävelylenkille kaupunginpuutarhaan ja kaupungin pienille kujille. Idyllisiä pieniä katuja, puistoja ja pihapiirejä sekä uuteen viikkoon heräileviä sisilialaisia. Bougainvillat ja oleanterit kukkivat vielä, samoin kaktukset.

 

Hotelli Monte Tauron aamiainen ruhtinaallinen, ainakin italialaisen mittapuun mukaan. Prosciuttoa ja makeita tomaatteja, tuoreita hedelmiä ja leipiä, ja paljon muuta. Viivähdimme tovin. Herättelemään poikia, joiden käytyä tankkaamassa lähdimme laskeutumaan Monte Tauron vuorelta alas Naxos-Giardiniin. Jyrkkä lasku patikointireittiä pitkin ja tulimme meren rantaan. Aaurinko paistoi siniseltä taivaalta, meri tuoksui ja oli vaikea uskoa, että on maanantain puolipäivä. Naxoksen kirkko rumin, mitä Italiassa olen ikinä nähnyt, eikä pikkukaupunki itsessäänkään erikoinen. Mutta meri! Meduusojakin onnistuttiin kuvaamaan rannalta.

 

Iltapäiväksi altaalle, .. dekkareita ja italian sanoja lueskeltiin. Pian aurinko jo vetäytyi pilveen, … Nyt suihkuun ja taas kävelemään … Täytyy kävellä näin!

 

Yritän liitellä kuviakin mukaan (löydettiin Naxoksesta mini-usbikin kotiin jääneen tilalle) mutta vielä vähän ongelmia tämän miniläppärin käytön kanssa. Nettiyhteyden sentään eilen sain toimimaan vaikka oma ja ”lainapoika” kovasti koettivat taitojani epäillä – itse kun eivät hommassa onnistuneet. Kyllä miinä sitten olenkin asiasta nuorille miehille kuittaillut… 😉

4 kommenttia artikkeliin ”Kohteena Naxos-Giardini”

  1. Oijoi! Kyllä nyt kateellisena lueskelee blogeja! Unton ja minun Sisilian matkasta on jo niin hirveän kauan! Ainakin kaksi vuotta, vai joko kolme. Porto Palossa nukuimme hotellissa meren rannalla, ja aaltojen ihana kuohu vaivutti nopeasti uneen. Haikeaa.

  2. Ulla. kiitokset blogivierailusta ja kommentista! Heti käytn asiantuntemustanne hyväksi ja pyydän vinkkiä hyvän Marsalan valintaan, jos osatmme vain yhden niin mikä kannattaisi etsiä? Nyt on edessä patikointi Castelmolan kylään 500 metriin… Ci vediamo!

  3. Certo, tässä jokin ohje: mahdollisimman kallista; se on hyvää…. No, Moscato di Pantelleria ja Malvasia delle Lipari ovat helmiä jälkiruokaviinien joukossa. Väri voi olla oro, ambra tai rubino, makeus dolce, semisecco ja secco, kypsyysaste 1-2-4-5-10 vuotta. Jotta oman maun mukaista saisi, on siis tyydyttävä maistelemaan kaikkia mahdollisia, siinä tämä loppuaika meneekin….

    Cantine Florio, Cantine Rallo, De Bartoli, Martinez, Pellegrina Marsalan kiitosta saaneita tuottajia.

    Cantine Colosi, Caravaglio, Fenec, Hauner ja Paone puolestaan Malvasia delle Liparin hyviä tuottajia.

    Moscato di Pantellerian /Noto/Siracusa hyviä juomia tekeviä ovat D’Ancona (Passito Solidea), Murana (Passito Martingana), muita hyviä Abraxas, Bonsulton, Cantine Rallo, Case di Pietra, Donnafugata (täällä kävimme juomassa nannajuomia), Miceli, Nuova Agricoltura, Pellegrino, Promed, Pupillo.

    Pärjäisitkähän näillä??
    Terkuin Ulla (Pyydettyään proffalta konsultaatiota)

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.