Aamiaista aasialaisittain ja ..

On maanantaiaamu, kahdeksan paikallista aikaa. Hiltonin parvekkeella läppäri sylissä istuskelen. Meren kohinaa, palmujen kahistessa tuulessa ja uima-altaiden purojen kohinan yli alkaa yhtäkkiä kuulua ruohonleikkurin ääni. Yhtäkkiä tosi hyvä olo, kun mennään täältä kotiin, edessä ei ole pimeä, työteliäs talvi vaan kesä ja uusi nurmi meilläkin. Kasvimaata ja kesäkukkia pääsen laittamaan jo ensi viikolla, … Mullan tuoksu … Mutta nautinpa nyt ensin tästä.

Kohta lähdemme aamiaiselle, joka tässä hotellissa on valtava maailman eri kolkkien aamiaiskulttuurien sekoitus. On paahtoleipää ja marmeladia, mikä ei koske meitä, on japanilaisten misokeittoa lisukkeineen, joka ei sekään ole meidän juttu, amerikkalaisille pancakes and walnut syrop, on englantilaisten minulle käsittämätön papu-pekoni-paistettu muna -aamiainen, sitten on erikseen pöytä jossa on baakkelsia: munkkeja, kakkua, muffinseja, pullaa, piirakkaa, leivoksia, bageleita, keksejä, ja Tomppa huom: suklaacroissanteja. Ja tietysti jäätelöä kastikkeineen. Sitten monenlaisia dim sumeja, paikallisia pieniä nyyttejä (joita on kuulemma olemassa tuhansia erilaisia versioita) joista pidän kovasti. Vähän raviolin näköisiä ja makuisia. Tosin perjantain juhlaillallisella ne olivat gourmet versiona: pieni nyytti (ihan kuin Roope Ankan rahasäkit, jotka oli täytetty mädillä ja ruohosipulilla ja jollain tahnalla. Aamiaisella on myös kevätkääryleitä, joka aamu eri täytteellä. Kevätkääryleitä ja paistettuja nuudeleita aamiaiseksi! – en olisi ennen tätä reissua uskonut, että ne maistuvat, mutta kyllä vain maistuvat. Ja hedelmiä. Täällä on trooppisia hedelmiä, joita en ole koskaan nähnyt. Mm. mangostani oli semmoinen etten ole ihana varma söinkö sen �?oikein�? (siis hedelmän sisältä sellaisen hieman epämääräisen litkun,) mutta testattu on. Jollei aamiaisbuffesta löydy mieluista einetta, jos vaikka jollekin iskisi puuron tarve tai amerikkalaisten vohveleiden sijasta haluaisikin belgialaisia niin tilaamalla sitten saa niitäkin. Ja aamiaisravintolassa on – tietty – munakkaan ja lettujenpaistajat koko ajan paikalla. Yritän pistää kuvasivua huomenissa….

Siis aamiaisen jälkeen emme juuri muuta ruokaa tarvi. Hedelmiä tai pinacolada ja niillä kyllä iltaruokaan asti pärjätään huippuaamisen jälkeen.

Tänään allaspäivä, pilvistä, tuulista mutta + 30 C. Uintia, lukemista, tuhannen rentoutumista. Välillä kävin hotellin Spassa hieronnassa. Reissua edeltävä rupeama oli niin hektinen että minulle välttämätön hieronta jäi parilta kuukaudelta väliin ja nyt kun siihen oli täällä mahdollisuus, menin. Sitä tyyneyttä, rentoutta, feng suita, solisevia puroja, hyviä tuoksuja, ylellistä oloa! Eikä mikään sivelyhieronta vaan oikeasti lihakset on nyt pehmitetty. Ah, onnea!

Nyt lähdemme Sanyan kaupunkiin, sen lomakeskusosaan. Katsastelemaan paikkoja ja syömään, ja sitten minun on lunastatteva lupaukseni lähteä tyttäreni kanssa baariin, eli se on diskoilta!

PS. täällä ei ole maanjäristyksestä tietoakaan, joten olkaa huoleti.

4 kommenttia artikkeliin ”Aamiaista aasialaisittain ja ..”

  1. Paikan kuvauksesi Tuulestatemmattu, ovat sellaisia, että ei siellä voi kuin nauttien olla. Täällä tuulee kylmästi ja vesi ja taivas ovat harmaata massaa. Hauskaa diskoiltaa, ellette ole jo siellä. Kello on täällä melkein yksi.

  2. Parahin Tt: onneksi tempaisit matkasi 1000 km Sichuanista (Szechuan, Szechwan, Si Chuanlu, Chuanxia Silu) kaakkoon, sillä nyt koetellaan kovin kourin niin hyvää (Der gute Mensch von Sezuan) ihmistä kuin hänen naapureitaankin. Diskovalojen sijasta Härmässä tuikkivat runsaan tunnin kuluttua tuhannet (ja taas 1000:t) TV-ruudut. Kaimani (2 exx) ja muut leijonat iskevät Kanadan kimppuun – you know. Mutta: lätkä ei taida Tyynenmeren tuulissa temmata mukaansa edes T:sta-t:ua!?

  3. Blogi on varsin terapeuttinen kokemus näin hektisten arkipäivien keskellä.Enpä suoraan sanottuna uskonut,että Kiinasta löytyisi tuollaisia paratiisimaisemia.Meinasin hypätä jo koneeseen,kun yhdessä kohtaa kaivattiin kaimaa shoppailukaveriksi=)Keväinen Helsinki näyttää onneksi myös kauniit puolensa:puut vihreänä jo ja hipiä on saanut jo kevän kevätvärin;)Ihanaa lomaa vielä teille toivottaa kaima kotimaasta. ps. Reija: seuraava kirjasi voisi olla matkaopas…Tällaisten kuvien ja tekstien perusteella lähtisin uudestaan vaikka Boliviaan!

  4. Sanakehrääjä, koivu, anonyymi Helsingistä: mukava että blogistani on iloa. Matkapäiväkirja tässä muodossa on minustakin mukavaa pitää. Yhteys vaan on aika hidas …
    Matkakirjojen tekeminen olisikin mukavaa, mutta seuraava julkaisu pitäisi varmaan olla taas jo historiaa…

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.