Tällä viikolla haasteena on sitaatti:
— ”Aika monet asiat, joita pidämme tosina, eivät olekaan totta, ja toisista taas, jotka ovat totta, et välitä hittojakaan. Sinun on tehtävä omat arviosi. Elämä on täynnä tällaisia pieniä, pullotettuja oppitunteja.” —
Romaanin päähenkilö Frank Bascombe ohjeistaa poikaansa Richard Fordin teoksessa Itsenäisyyspäivä (suom. Sirkka Alanko), Tammi 1996.
________________________________
Sitaatti sopii hyvin niihin ajatuksiin, joita Kiinan matkallamme oli usein mielessäni… Tosia ja epätosia asioita, asioita, joista ei tiedä, ovatko totta vai eivät, asioita, joista, meidän pitäisi välittää, mutta joista emme välitä hittojakaan. Sielläkin. Varsinkin siellä tämä sitaatti tuntuu pätevän.
Klikkaamalla kuva Guangzhoun sivukadulta suurenee…



Oikeassa olet.
Eikö matkakuvakin ole kuin pullotettu totuus? Katsojalle jännittävä ja eksoottinen, ottajalle muistiinmerkintä koetusta ’todellisuudesta’, joka jatkuu äärettömiin.Tuumailusi osuu yksiin omieni kanssa.
Doris50, totuutemme taitavat olla samankaltaisia.
Marjattah, ”matkakuva kuin pullotettu totuus” – hyvin sanottu! Juuri noin.
Niin se on, monesti ulkopuoliset tietävät paikallista paremmin. Paikalliset asiat.
Vieraan kulttuurin totuudetkin ovat vieraita.
Hieno kuva ja hienosti yhdistetty haasteeseen:) Pieniä oppitunteja täynnä on matka toisiin kulttuureihin…
Harmaasusi, vieraiden on niin helppo kuvitella kaikenlaista. Tai olla välittämättä vaikka ihmisoikeusongelmista. Ei haluta usko todeksi.
Ansku, totuuksia on monia.
Inkivääri, niinpä. kun vaan aina muistaisimme oppia, emmekä vain katsella omasta perspektiivistä…
Nuo talot on uskomattoman näköisiä. Miten kukaan voi viihtyä tuolla.
Pieni pala totuutta. Kuvan lisäksi jäi tarina, jota siitä kerrotaan.
Kiinassa jos missä on totuuksia, oikeita ja vääriä. Usein kaikki onnenkauppaa.
NUKKE:
”Ken on kujan varrella syntynyt, hän kaipaa kujalle takaisin, seetripuupalatsista hän kaipaa takaisin savimajaan, myrhan ja hyvien voiteiden tuoksusta hän kaipaa lantatulen ja öljyssä paistettujen kalojen käryyn.”
(Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen)
Tuohon varmaan silmä tottuu ja sitten ei välitä hittojakaan. Ulkopuolisesta tuntuu kylllä aika kummalliselta.
Nukke, viihtyy varmaan. Varmaan jos ihmisen arvo on muutoin kunnossa.
Maija, niinpä. Joskus tuntuu että haluammeko sen tarinan kuulla.
Arleena, Kiinassa nimenomaan.
Koivu, löysit hyvän sitaatin.
Tarjuska, kaikkeen kai tottuu. Kai. Jos on koti. Koti jossa olo on turvallinen ja jossa ei tarvi pelätä.