Helmikuussa Helmet-lukuhaasteeseen tuli 10 kohtaa täydennetyksi. Olen lisännyt ne alla olevaan listaan vihreällä, tammikuun kirjat ovat mustalla.

Helmikuussa kuunnelluista yksi on ylitse muiden. Kirja, joka jätti jäljen, muiston. Ehkä se jopa vähän muuttikin minua, ehkä. Paavi Franciscuksen Muistelmat, jonka nimenä on TOIVO, voi jopa muuttaa maailmankuvaa.

Kymmenestä kirjasta KOLME liittyy II maailmansodan vaiheisiin. Se on yllättävää, mutta kertoo siitä, että kirjat olivat lukemisen/kuuntelun väärtejä. Kerron alla niistä enemmän.

Olen löytänyt uuden, minulle uuden, kirjailijan: Fiona Valpy pääsee jatkoon lukulistoillani. Helmikuun listalla on tavallistakin enemmän historiallisia lukuromaaneja: ehkä yksinäiset ajomatkat Järvenpäähän ja takaisin, laduille pääsy ja ehkä vähän myös tietoinen ”pako” ajatuksista ovat näiden valintojen  taustalla.

    1. Brittiklassikko
    2. Kirjan nimessä on sana tähti tai sen taivutusmuoto
    3. Kirja liittyy Agatha Christieen (kuolemasta 50 v.)
      Agatha Chrtistie
      Eikä yksikään pelastunut
      (Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1940 nimellä Eikä yksikään pelastunut. Sen nimeksi tuli vuonna 1968 Kymmenen pientä neekeripoikaa, mutta nimi muutettiin takaisin.)
      Klassikkojen klassikko. Meidän piti (= saatiin) lukea tämä lukiossa. Silloin ihmettelin Christien mielikuvitusta, sen jälkeen olen lukenut ehkä 20  kirjaansa, ja nyt ihmettelin hänen älykkyyttään enkä onneksi muistanut ratkaisua. Klassikkodekkari! Lämmin suositus.
    4. Kirja on Otavan kirjaston kirjalistalla
      Margaret Atwood
      Vanhaa rakkautta
      Kirjassa on 15 novellia. Hyvät novellit omat mielestäni jotenkin jännitteisiä, ja sitten viimeinen kappale tai jopa viimeinen lause ”selittää”, ”paljastaa”, ”avaa” kaiken. Moni näistä Atwoodin novelleista on sellaisia.
      Puolet kirjan novelleista on novelleja kuolemasta; Atwood on kirjoittanut ne puolisonsa kuoltua. Ja niinpä novellit kertovat siitä kun, ”Lopulta jäljellä on enää toinen, jonka on hapuiltava tiensä hämärtyvässä illassa.”  Pidin tästä kokoelmasta, suru ja ikävä oli sanoitettu hiljaisesti, mutta silti voimallisesti ja hyvin.Kirjan luki Pirjo Heikkilä, josta yleensä pidän, mutta tähän kirjaan hänen sarkastinen, stand up -taustansa, koomikkoroolinsa tulivat ”läpi” tai siis juuri tähän kirjaan olisin halunnut jonkun toisen lukijan, – vaikka Johanna Kokon, joka on tällä hetkellä minulle mieluisin äänikirjalukija, ainakin naisista.

      5. Kirjassa on epilogi eli jälkisanat
      Antti Heikkinen, Laura Malmivaara

      Pelkkää hyvää
      Antti Heikkinen on! Olen lukenut/kuunnellut hänen laajasta tuotannostaan enemmän kuin puolet. Ja aina olen tykännyt. Paljon.
      Tämä on sellainen kirja, joka ehdottomasti kannattaa kuunnella.

      Malmivaara ja Heikkinen ja muut tekevät hienon kuunnelman. Hauska, elämänmakuinen, todentuntuinen. Kolme tuntia tunteita ja turhautumista, suomalaista maalaismaisemaa…

      6. Kirja sijoittuu kaupunkiin, jossa on järjestetty talviolympialaiset.

      7. Romanttinen viihdekirja
      Beth O’Leary
      Vaihtokauppa
      Tämä oli selllainen ”välipalakirja”. Ei huono, mutta eipä hetkauttanut.

      8.Kirjassa ei rakastuta
      Paavi Franciscus
      Toivo – Muistelmat
      Ennakkoasenteeni oli, että tämä on kuuntelemisen väärti. Kyllä oli. Paavi Franciscuksesta minulla(kin) oli ollut kuva, että hän oli oikeasti erityinen, hyvällä tavalla ainutlaatuinen, hyvä, humaani, viisas ihminen,  – kirjan jälkeen liitän häneen paljon muitakin arvostavia epiteettjä. Kirjan nimi on Toivo! Hyvä niin.

      Kun maailmassa ei ole enää paavi Franciscusta, on onneksi tämä kirja. Ja olisipa siitä opiksi monelle muulle maailman ”katolla” seisovalle tänä päivänäkin. …

      9. Kirjassa on jääkiekkoilija

      10. Kirjassa leikataan
      Patrick Taylor
      Irlantilaistohtori Fingal O’Reilly
      Moneskohan Taylorin irlantilaistohtorikirja tämä on? Seitsemäs? – Juuri tämä ´toisteisuus´ alkaa jo väsyttää. Toisaalta ihan leppoisaa ”ruoanlaittokirjallisuutta”.

      11. Kirjassa on 400–500 sivua
      Veli-Pekka Lehtola
      Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään
      Tämä kuin myös ooppera Ovlla pitäisi olla yläkoulun historian opintojen oheislukemistona. Tai meille kaikille suomalaisille tärkeänä suvaitsevaisuuden lisääjänä, maailmankuvan avaajana. VP (kollega yliopistovuosilta) osaa kirjoittaa, selkeyttää, kiteyttää, olla sopivasti (piilo)sarkastinen.  



      12. Kirjan nimestä ei voi päätellä, millä kielellä kirja on kirjoitettu
      Minna Rytisalo
      Sylvia
      Petronella ~Sylvia! Kuinka monta kirjaa tästä Lapin kultamailla kulkeneesta naisesta onkaan kirjoitettu? Tämä on erilainen. Tämä on ehkä paras!  Rytisalon kirjoista on pitänyt, paljon. Niin tästäkin.

      13. Kirjassa on syntymäpäivät
      14. Kirjassa on robotti, drooni tai jokin vastaava laite
      15. Kirjan kannessa tai nimessä on lintu
      16. Kirjailija on kirjoittanut sekä aikuisille että lapsille tai nuorille
      17. Kirjan nimessä on jokin kansallisuus
      18. Kirja, joka kuuluu useampaan eri genreen
      19. Kirjan nimessä on jokin talon osa
      20. Haluaisit olla joku kirjan hahmoista

      21. Kirjassa käydään museossa
      Katja Kärki
      Evan neljä elämää
      Minulle aiemmin tuntemattoman kuvanveistäjän autofiktiivinen elämäkerta oli mielenkiintoinen. Kirjassa on paljon suomalaisen maalaisyhteisön elämänmenoa ja asenteita. Ja itseään ja työtään toteuttavan naisen, lapsettomuuden kanssa kamppailevan naisen elämää, tuntoja ja kipupisteitä.

      22. Kirjan kannen pääväri on sininen tai kirjan nimessä on sana sininen
      Maija Paavilainen
      Hankikantoa
      Tämä on jokatalvinen opukseni. Luen tämän pikku kirjasen kerta toisensa jälkeen. Joka kerta jotain uutta.  Paavilaisella on lyhyesti sanottavana paljon.

      23.Cozy crime -dekkari
      Richard Oman
      Mahdoton mammona. Torstain murhakerho
      Tämä oli viides Torstain murhakerhon kirja, – ehkä paras. Tai ainakin jaetulla toisella sijalla.

      24. Kirjassa on sirkus tai huvipuisto

      25. Matkakertomus
      Fiona Valpy
      Allamme hohtava taivas
      Fiona Valpy on minulle uusi tuttavuus. Kirja on kasvutarina, jossa ”Nuori kasvitieteilijä Violet karistaa Skotlannin pölyt helmoistaan ja lähtee tutkimusmatkalle Nepaliin.” Ymmärtääkseni taustatyö on tehty hyvin, ja matkakertomus on kiinnostava. 

      26. Sateenkaarikirja, jossa on onnellinen loppu

      27. Kirjassa on puutarha
      Fiona Valpy
      Sypressisokkelo
      Luin heti perään toisenkin Valpyn kirjan, – huolimatta siitä, että sijoittuu toisen maailmansodan aikaan. Minä en – muka – enää lue, en ainakaan hakeudu lukemaan, toisen maailmansodan aikaan sijoitettuja romaaneja, mutta … Tämä oli hyvä. Ehkä siksikin, että se sijoittuu Italiaan. 

      28 Kirjassa tanssitaan
      Trade Teige
      Isoäiti tanssi sateessa
      Ja sitten heti toinenkin toisen maailmansodan historiaan sijoittuva romaani.  

      Silloin kun tämä ilmestyi uutuuksien listalle, skippasin sen heti: saksalaissotilaiden morsiamet ja heidän elämänsä ja kohtalonsa on jo monen romaanin ja tutkimuksenkin myötä tullut tutuksi, joten jätän väliin, mutta sitten myöhemmin kuitenkin latasin tämän kuunteluun. Ja se onkin erilainen.

      Tässä oli paljon uuttakin tietoa, ja tässä oli myös paljon siitä, millaista Saksaan sotilaansa mukaan lähteneet kohtasivat Saksassa. Tätä markkinoidaan ”lukuromaanina”, mutta tässä on vahva ”dokumentaarinenkin” osuus. Demministä en ollut ennen lukenut, tai en sen historiasta tiennyt tai en ainakaan muistanut. Nyt tiedän, enkä unohda. 

      29. Kirjan tapahtumat sijoittuvat useammalle vuosikymmenelle

      30. Kirjan päähenkilön vanhemmat ovat kadonneet tai muuten poissa
      Harriet Constable
      Viulisti
      Hieno kirja!!!! Italia! Historia.

      31. Kirjassa on soittolista tai kirjassa mainitaan jokin biisi

      32. Kirjan kannessa tai nimessä on linna
      Sini Kangas
      Ristiretkien historia 1096 – 1192 
      Ehkä odotukseni olivat liian korkealla? – Kronikaksi tämä minun mielestäni jäi…

      33. Kirjan päähenkilö on yli 60-vuotias

      34. Kirjassa mennään piiloon
      Melissa de Costa
      Vuorten Valo 

      Kaksi edellistä de Costan kirjaa olivat kovastikin mieleeni. Olivatko odotukset liian korkealla ja syynä siihen, että tämä ei saanut minua uppoamaan kirjaan kunnolla. Tai ehkä kirjan nuorten parisuhdeongelmat ja oman suunnan etsiminen eivät ole ihan se aihepiiri, joka olisi minut koukuttanut. Ihan kelpo kirja, mutta … En ole oikeassa iässä.  😀 

      35. Kirjassa on lyhyet luvut

      36. Kirja, josta haluaisit keskustella muiden kanssa lukemisen jälkeen
      Liisa Keltikangas-Järvinen
      Itsekkyyden aika
      Keltikangas-Järvinen on sanonut ja kirjoittanut vuosikymmenien aikana paljon sellaista, josta olen oppinut ja pitänyt. Sellaista tämäkin. Ja hän osaa myös kirjoittaa ymmärrettävästi ja selkeästi. Olisipa sisareni kanssani tästä juttelemassa!

      37. Kirja liittyy radioon tai televisioon (Yle 100 vuotta)

      38. Kirjassa keräillään jotain
      Kate Thompson
      Kiellettyjen kirjojen lukupiiri
      Ja kolmas sotakirja: II maailmansodan saksalaismiehitys Jerseyn saarella. Kate Thompson kertoo kirjan lopussa tekemästään taustatyöstä, monista haastatteluista, niistä arkistotutkimuksista ja historiantutkimuksista, joita hän kirjaa varten teki ja hyödynsi. Jo ennen tätä ”loppulukua” olin vaikuttunut ja vakuuttunut ansiokkaasta ja taitavasta työstä, mutta silti, tai ehkä juuri siksi, myös elämänmakuisesta tavasta kirjoittaa.

      Ainoa, mikä tässä kirjassa häiritsee, ja paljon häiritseekin, on tämä kansi!  Ei sovi! Ei milläään.

      39. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
      L. T. Shearer
      Kissa joka pyydysti murhaajan
      Tämä olikin metka, vähän erilainen ”dekkari”. 😊

      40. Kirja sijoittuu syksyyn

      41. Kirjan kansi tai nimi on mielestäsi kaunis
      Selja Laakso
      Siellä missä tuuli tuoksuu suolalta
      Oikein mukava hyvänmielen romaani. Tosin rakkaustarina melkein överi.

      42.Kirjassa on sanoja tai lauseita toisella kielellä
      Minna Eväsoja
      Rakkauden merkit
      Opin paljon japanilaisesta yhteiskunnasta ja naisen asemasta. Melkein hätkähdyttävä! Mutta samalla hyvin inhimillisesti kerrottu!

      43. Uusin kirja lempikirjailijaltasi
      Donna Leon
      Puhdistava tuli

      Donna Leonin uusin kuului kesälomalukemistooni ainakin vuosikymmenen ajan, ainakin. (Huom. jopa pieni kolumnini aiheesta)  Olen lukenut ja  minulla on melkein kaikki Donna Leonin (dekkari)kirjat hyllyssäni. Voin siis väittää hänen olevan, ainakin olleen, lempikirjailijani. (Onpa oululainen, edesmennyt kirjallisuuskriitikko  puhutellut minua Paolaksi – komisario Brunettin humanistiopettajavaimo, joka tekee hyvää italialaista ruokaa… 🙂  )

      Mutta siis tämä 33. Guido Brunetti -kirja ”Puhdistava tuli”: ei huono, mutta … voisin väittää että jo vähän liian tuttua. Silti pidin.

      44. Kirja on ollut ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi

      45. Kirjassa on kiusaamista
      Juha Hurme
      Suomen nuijituin nainen. Anni Polvan elämä ja teokset
      Onneksi tämän oli kirjoittanut JH. Kyllä kaikki Tiina-kirjat lukeneena tämä kirja oli nostalgiamatka, vaikka vähän luettelomainen tuntu välillä..

      46. Trilogian ensimmäinen osa
      Tapio Koivukari
      Sumun lokikirja

      47. Trilogian toinen osa
      Tapio Koivukari
      Missä aallot murtuvat

      48. Trilogian kolmas osa
      Tapio Koivukari
      Luodetuulen maa

Koko Koivukarin trilogia oli minulle löytö! Ensimmäinen osa kuin satakuntalainen ”Täällä Pohjantähden alla” . Kieli rikasta, historia elävää, naiset oman aikansa sankareita ilman hypetystä, Suomen historian peruskurssin oheislukemistona erinomainen. Upposin viime viikoksi tähän maailmaan, liki 1000 sivua merenkulkua, kalastusta, saaristolaismaisemia, Suomen historian kohtalonhetkiä, naisten, äitien, elämää menetysten ja rakkauden vuosissa. Ehkä oma sukuhistorianikin teki tästä ”läheisen”. Pidin todella paljon!

49. Kirja on julkaistu vuonna 2026

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

4 Comments

  1. Kadehdittavan siisti kirjahylly. Omani on sekasotku, minkä siivoamista olen suunnitellut kymmenen vuotta, taidan suunnitella seuraavatkin kymmenen.
    Hyviä lukuvinkkejä itsellenikin mutta sotakertomukset jätän väliin.

    1. Kirjahyllyn siisteys on ”aina” ollut tärkä juttu: vähän surullista kuinka paljon on taas pitänyt poistaa jotta on tullut tilaa. Enää ei voi kaikkea hyllyttää. Kukin tavallaan.

      Sotakirjat eivät ole minullekaan lemppareita, mutta nämä olivat poikkeuksia. Hyviä sellaisia.

      Eivätkös sinulle Sylvia ja Lehtolan kirja olisi mökkieloon sopivia? 🙂

  2. Minä otin itselleni jo vuosi sitten kirjastokortin pohjoiseen, jotta voin käyttää siellä kirjasto-auton hyvää palvelua. Luen kyllä E-kirjoja mutta mieluiten paperisia. Saatan löytää sieltä Sylvian ja Lehtolan.

    1. Tuohan on hyvä idea. Pitäisiköhän itsellekin hommata? – Lisäisi paikallisidentiteettiä kummasti. Se että käyttää paikallisia hammaslääkäripalveluita ja on Ivalon Apteekin kanta-asiakas ovat auttaneet identifioitumista ”lappilaiseksi” edes vähän, mutta kirjastokortti olisi kyllä hyvä lisä. 😀

Jokainen kommentti on ilo!