Hyvinsyönyt ja saunapuhdas olo, väsynytkin, terassilla hurisee sienikuivuri ja kohta takkatulen ääreen neulomaan. Levollinen harmaa torstai-ilta mökillä.
Tulimme eilen illansuussa, – muutaman päivän aiottua myöhemmin. Ehdittiin jo huolestua, josko päästään ollenkaan, joten siksikin tulo tavallistakin parempi juttu. Kiitollisena!
Kurjakin juttu tähän tulevaan mökkiviikkoon on: ystävät (”Amicit”) eivät ensi viikolla voikaan tulla tänne ruskapäivistä kanssamme ja seuraksemme nauttimaan. Mutta vielä me viidestään täällä päiviä vietämme, ehkä jo tämän vuoden puolella?
Nyt me on sitten kaksistaan jo ehditty parikin kertaa käydä sienimetsällä, eikä ole tarvinnut tulla takaisin tyhjin korein! Sekä herkkutatteja että rouskuja! Aamusella ajeltiin Ivaloon hankkimaan viikon ruoat meille ja linnuille, lisää lankoja ja vielä yhden kerran viisi säkkiä multaa pihaprojektiin.
Ehkä osaamme ihan vaan ollakin viikon verran. Mökkiolemiseen kyllä kuuluu olennaisena myös tepastelu tunturissa. Ehkä huomenna sitten liikutaan kunnolla.
Huomenta täältä etelästä. Meillä oli suunnitemissa lähteä sinne maisemiin viikon kuluttua, mutta kohtalo päätti toisin. Matka- ja eliämänlumppanini sai jonkiaisen slaakin ja kaikki suunnitelmat ovat nyt kuntoutumisessa. Ja kohtalolle tämäkään ei riittänyt vaan lapsenlapsi ajoi mönkkärillä ulos tieltä. (Nämä siis tapahtuivat ti ja to.) Hänellä onneksi kaikki hyvin vaikka seuranta jatkuukin.
Oikein mukavaa mökkeilyä teille ja runsaita sienestysreissuja!
Kiitos, Anneli. Sienestys on sujunut jo nyt erinomaisesti. Melkein riittävästi. 🙂
Onpa ikävä juttu tuo teidän pohjoisen reissun peruuntuminen, ja vielä tuollaisesta syystä. En edes yritä lohduttaa, että ”sellaistahan se elämä on; aina ei saa mitä haluaa”. Sellainen ei lohduta yhtään – kokemusta on. Mutta jos toivon tulevaan parempaa. Ensi syksynä sitten tulette taas tänne päin. Leppoisaa kuntoutusta sinne.