Eilen sain viimeisetkin Andalusian reissun kuvat editoiduksi ja kuvallinen matkakertomuskin on nyt valmis. En laitellut kuvien yhteyteen kuvatekstejä, mutta tässä muutama tärppi kuviin. Sanallinen matkakertomus on tässä blogissani.
Paljon miljöökuvia, arkkitehtuuria, – taas kerran liian vähän ”tuokioita”, ”hetkiä”, ”tunnelmia” mutta joka reissulta ja arjesta sellaisia otoksia on yhä enemmän. Hiljalleen opin.
… jos istahdat ja katsot (mahdollisimman isolta näytöltä luonnollisesti) kansiot läpi, pääset ehkä nauttimaan Andalusian auringon valosta, vanhojen kaupunkien kujien ja katujen tunnelmasta, näkemään eri uskontojen ja hallitsijoiden vaikutuksen arkkitehtuuriin, näkemään, kuinka valta ja vauraus, myös raastava kilpailu niistä, ovat alueella jättäneet jälkensä kaupunkikuvaan, sen kirkkoihin ja rakennusten fasadeihin. Kaupunkien historialliset keskustat turisteineen tuli kuvatuksi aika perusteellisesti, – kaikkiaan julkaistavia kuvia taitaa olla yli 400. Muutamat kuvat Cordobasta matkaseurueen yhteiseltä kierrokselta ovat Pehtoorin ottamia, – silloin mie olin kipeimmilläni hotellissa yksikseni.
Erityisesti Granadan ja Alhambran kuvissa näkyy, kuinka Iberian niemimaan eteläosissa oli marraskuun puolivälissä kaunis, kirkas ruska. Se oli meille tämän vuoden kolmas ruska: ensin Lapin mökillä, sitten kotona ja Helsinki-Järvenpäässä ja sitten kolmas vielä Espanjassa. Aurinko paistoi, aamuisin + 10 C, illansuussa + 20 C, ei sadetta, ei tuulta, ei hellettä. Ihan paras kiertomatkasää.
Siellä täällä kuvieni joukossa on, tälläkin kertaa, kuvia kaivojen kansista ja katukiveyksistä. Mikä lie fiksaatio, ei sentään fetissi? – sekin on? – Joka tapauksessa on joku ihme tarve kuvailla niitä ympäri maailmaa. Mutta monet niistä ovat kyllä kauniita, liki heraldisia, yhdenlaisia ”vaakunoita”. Näyteikkunoita, paikallisten ruoka- ja herkkukauppojen ikkunoita kuvailen usein, tällä kertaa lastenvaatekaupat pysähdyttivät tavallista useammin.
Yksi erikoinen matkamuisto kiinnitti huomioni. Eikö Espanjan inkvisitio (Isabellan ja Ferdinandin perustama oikeushallinnollinen laitos, jotka etsi, tutki, tuomitsi, kidutti ja tappoi vääräuskoisia ja harhaoppisia) ole vähän outo matkamuistoesineiden aihe. Inkvisition voimin muslimit ja juutalaiset karkotettiin maasta tai pakkokäännytettiin katolisiksi. Yli kolmesataavuotinen (1478 – 1830-luvulle asti) inkvisition aikakausi ei ehkä ole yhdistyneen (1492) Espanjan historian kunniakkaimpia vaiheita, mutta silti jokaisessa turistiputiikissa näitä huppupäisiä figuureja oli myynnissä. Sitäkin minä ihmettelin…
[EDIT 14.12. HUOM. Katso alla kommentti ja siitä linkki artikkeliin, jossa kerrotaan näiden huppupäisten Nazarenojen selitys, joka ei liity mitenkään inkvisitioon!]
Toisaalta esimerkiksi Kolumbuksen figuureja tai paljon mitään muutakaan häneen liittyvää turistikrääsää en juuri nähnyt. Kolumbuksen haudan (jossa on ehkä vain osa Kolumbusta, toinen osa on ehkä Dominikaanisessa tasavallassa, ks. tarkemmin täältä) Sevillan katedraalissa kyllä näin, – ja Granadassa muistomerkin, joka kuvaa tapahtumaa, jossa Isabella lähetti Kristofferin reissuun.
Emme ostaneet inkvisoottereita, emmekä paljon muitakaan tilpehöörejä, emme edes herkkuja, yleensähän ne hankitaankin reissun viimeisenä päivänä, mutta meillähän oli vähän erilainen se loppuloma… Mutta onneksi pari jääkaappimagneettia oli jo aiemmin hankittu (Frigiliana ja Sevilla); tosin Gibraltarilta olin aatellut ne vasta hankkivani. No, mutta pakastimen oveen mahtuu vielä…
PS. Kansikuvassa on maalaus kotimme seinältä. Se on ollut paikallaan ainakin 10 vuotta. Olli Joen maalauksen nimi on ”Andalusian valo”. Nyt tiedän, miltä se oikeasti näyttää, nyt taulussa on jotain omakohtaista. Jossain Granadan ja Sevillan välissä tämä valo on. Luulen niin.
Nyt katsellaan taulusta ja kuvista Andalusian valoa.
Kuvareissulle pääset tästä.
