Niin kauan, kun elämässä kaikki ei mene odotusten mukaisesti, on toivoa! Kun on vielä muuttuvia tekijöitä, voi olla varma, ettei ole ihan jämähtänyt. Tänään olen saanut siitä monenmoisia esimerkkejä. Jätän vanhustenhuollon asiat sikseen ja keskityn tässä pienimuotoisempiin asioihin…
Kaupassa oli mansikoita. Tiedänhän minä, ”ettei ne muut kuin kotimaiset, kesän mansikat” ole hyviä. Ostin silti. Maksoin vitosen koko lavallisesta. Ja siihänän ne menee ihan yhtä lailla kuin viinirypäleet tai mandariinit, tai … kyllä minusta vitosen väärti olivat.
Ihan kaikkia emme ehtineet kaksistaan syödä, kun nuoripari ja Aapeli tulivat illansuussa käymään. Sitten porukalla niitä napsimme. Umbriaan ikävöimme.
Olin jo aiemmin aloittanut kuvailemaan (läksykuvia) ja on väistätämätöntä, etteikö tässäkin olisi niitä kuvia …
Kuohuva, jonka kuvaussetuppiini laitoin, oli saksalaisen tohtorin sekt. Eikä se ollut ollenkaan huono valinta, se on uutuusskumppa Alkon hyllyissä. Suosittelen. Jopa vapun uutuuskuohuvaksi. Muttä tähän teemaan palannen vielä ..
Enemmän olisi vielä koettava, elettävä … näissä merkeissä.