Aamu alkoi poikkeuksellisesti, kahvi juotava liki kylmänä. Liekö tuo kaunistanut, tiedä häntä, mutta haava ei ainakaan ärtynyt. Eikä mustelmaa poskessa. Siis hyvin alkoi.
Autoon istuessa muistin, mitä eilen olisi iltapalaverin jälkeen pitänyt muistaa tehdä (ks. oik. sivupalkin Instagram-kuva). No sekin päättyi hyvin. Löpöä tosin meni tankkiin puoli litraa enemmän kuin sen tilavuudeksi käsikirjassa ilmoitetaan. 🙂
Ja yhtäkkiä heti aamusta huoneeseen tupsahtaa vanha opiskelija. Pitkän tovin rupattelimme: ja hassua, kollegoina. Opintojenohjaajina. Ja taisinpa oppia jotain uutta opiskelijaltani.
Lukukauden ensimmäinen vastaanotto. Ahkerimmat jo kävivät. Eikä ahkeria ollut vähän.
Siinä sitten iltapäivä jaettiin yliopiston rahoja muutamia satojatuhansia, pohdittiin viestintää, yritin väliin tunkea ruohonjuuritasontietoa, keskusteltiin pitkään ja hartaasti tarvitseeko Oulu kaivostiedekuntaa ja ensimmäistä kertaa ikinä, kesken kokousta, surffailin surutta.
Illansuussa, kuuden tunnin koulutusneuvoston kokouksen jälkeen kotiutuessa laittelimme Pehtoorin kanssa kimpassa safkan. Vähän normikeskiviikkoa paremmin söimme: ahvenfileitä, paistettuja kanttarelleja ja sen sellaista. Ja oheen katkamössö [ansaitsisi kyllä hienomman nimen]: sulata hyviä katkarapuja pari, kolme desiä ja kuivaa ne. Sekoita keskenään 2 rkl Creme Bonjour Cuisine Tilli-Sitruunaa ja 2 rkl Creme Fraichea ja lisää katkat sen joukkoon. Tarjoile salaatin ”huippuna”, kalafileiden ohessa, paahtoleivällä. Ihan hurjan hyvää.
Lehdistötiedotteen laatimiseksi pitäisi vielä saada virettä, ja ehkä vähän pakatakin.
Kaikkea semmoista.
Ai niin, 31 vuotta sittenkin satoi tänä samaisena iltana.
Ihana kuva! Muistan tuon sateen. Juuri äsken muistelin H:lle, että silloin se oli. Onnea ja iloa ja valoa tästäkin eteenpäin.
Onnea hääpäivänä! Jos kokous kestää kuusi tuntia (aivan käsittämätöntä), niin varmaan yhdellä jos toisella tulee mieleen surffailla välillä 😉
Muistatko, Raila? Jännä jos muistat, ja sehän satoi vasta illalla. Ja joku sanoi, että sekin tuo onnea, siis se, että hääpäivänä sataa. Jos siihen uskoo, niin ehkä se toimiikin. Enimmäkseen on toiminut.
Katri, kiitos vain. Minustakin on käsittämätöntä. Ei siis avio-onni, vaan tuollainen kokoustaminen, eikä ollut edes ensimmäinen kerta kun kesti puolesta päivästä iltaan. No, osoittaa, että mielipiteet saa sanoa, ja että niitä kuunnellaan…