Metsässä

Hangasojan aamu harmaa, mutta pian kirkastui. Aamukahvin äärellä päätimme, että ei lähdetä mihinkään kauas. Mennään vain metsään lenkille; kävellään Ylä-Hangasojalle, kierretään latupohjalle ja sitten sieltä omaa ”yhdyspolkua” takaisin. Niin tehtiin. Mutta lenkki muuttuikin sieniretkeksi. Eihän meillä tietenkään koria, ei sieniveitsiä, eikä edes puukkoa mukana (vaikka se minulla kyllä yleensä aina mökillä ollessa vyössä roikkuukin), mutta anorakin huppuhan on kuin tehty punikkitatteja varten, eikö? Hyvin mahtui.

Niin ja oli minulla mukana kamerakin. Juuri tuon ”puolukkakannon” kohdalla tulin pehtoorille ääneen lausuneeksi, jotta miksen sittenkin ole heittäytynyt virattomaksi kairankulkijaksi?

Kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla. Jopa näytön taustakuvaksi?

Harmi kun kuvissa ei tuoksu metsä, eikä kuulu hiljaisuus, ei tuulen humina,
eikä tunnu liikkumisen riemu. Harmi.
Metsässä tuoksuu, kuuluu, tuntuu.

Rantasaunan lämmitys ja mökin ”alasajo”, pakkaaminen, saunan jälkeen kevyt lounas ja sitten kohti kotia. Nyt nuo tatit pitäisi vielä puhdistaa ja pannun kautta pakkaseen laitella.

Olipas hieno lomanen.