Eilen ehtoolla oli opiskelijoiden kanssa puhetta siitä, kuinka kekseliäs filosofian ylioppilas voi olla kun täytyy miettiä, miten vältellä tenttiinlukemista tai esseiden kirjoittamista. Kuulin aivan ylivertaisista suorituksista, joita opiskelijat kertoivatkaan saaneensa aikaiseksi (koko oman asuintalon kerroksen ikkunoiden pesu, myös naapureiden, norjalainen kirjoneulevillapusero, kolmen tunnin (kolmen!) kuntosalitreeni ja niin edelleen…)
Kuin jatkona tälle opiskelijoiden ainejärjestön pikkujouluissa käydylle keskustellullemme olen tänään tehnyt jos vaikka ja mitä, mutta en lukenut maanantain seminaariin tulevia massiivisia kanditutkielmia. En vaikka molemmat ovat erittäin mielenkiintoisista, aika vaikeistakin aiheista tehtyjä töitä. Toinen käsittelee Parkkilaiva Helioksen vuosia kestänyttä purjehdusmatkaa maailman merillä 1870-luvulla ja toinen sitä, kuinka rahasäästämistä ryhdyttiin suomalaiselle rahvaalle ja säätyläistölle markkinoimaan 18o0-luvun viimeisellä neljänneksellä. Hämmästyttävää, kuinka sekin oli kytketty kielikysymykseen ja suomalaisuusliikkeen palvelukseen.
Huomiseen siis jää näihin paneutuminen, sillä tänään olen nukkunut yhdeksään. Yhdeksään vaikka kotiuduin pikkujouluista jotensakin heti kun Tiiman mieskuoro (jossa on myös nuoria naisia) oli esittänyt laadukkaan repurtuaarinsa. Opiskelijoiden tiernaversio ei satiirissaan yltänyt ihan viime viikonlopun henkilökunnan pikkujoulussa olleen esityksen tasolle, mutta ajatuksia ja ajattelua herättävä oli tämäkin versio. Ohjelman jälkeen oli mahdoton kiusaus jäädä omieni kanssa höpöttelemään vielä yöhön asti, kampukselta pois oltaessa kommunikointi kun on henkilökohtaisempaa, palaute suorempaa, oleminen välittömämpää, jutut mukavampia, mutta toisaalta oli onni, että onnistuin repäisemään itseni nuorten seurasta jo kymmenen kieppeissä. On ollut sitten tänään energiaa…
Olin taas kerran lenkillä kaupungilla. Kameran kanssa kuvailin pakkasessa kipristelevää Oulua. Minusta tarkeneminen on periaatteesa vain pukeutumis- ja asennekysymys, mutta kyllä tänään paleli. Ihan hitosti. Lenkki päättyi Kauppahalliin: hain porkkanat ja lantut – huomenna laatikot leivariin.
Mutta tänään tein jotain niinkin merkillistä kuin joulukarkkeja. Enpäs ole vuosikausiin tehnytkään. Sellaisia riisimuro-suklaita, tiedättehän. Muistan, kuinka pentuna tehtiin niitä alakerran poikien kanssa alaluokilla ollessa. Me ei vain ikinä saatu niitä tarjolle asti tai edes naposteluannoksiksi, söimme massan suoraan kattilasta.
Sitten olen leikkinyt Photoshopilla. Yritin tehdä tyttärelle joululahjataulua, mutta puuhastelinkin kaikkea muuta. Yhdestä lyhty-kuvasta kuvankäsittelyllä tämmöinenkin
_____________________________________________________________________
Joulukalenterikuva n:o 11
Sininen lyhty -kollaasi
