Turistina Oulussa

Eilen, kuten tänäänkin, oli mitä mahtavin kesä Oulussa, joten heittäydyin turistiksi. Kiertelin (pyörällä ja kävellen) monta tuntia Toppilansaaressa, Nallikarissa, torilla, hallissa, kävin katsomassa valokuvanäyttelyn (Robert´s Coffeessa on opiskelukaverini näyttely heinäkuun ajan). Pitkä pyörälenkki ja lounasaika riittivät perusteluksi sallia itselle Iced Mocha. Hmmmm….

DSC_0543 DSC_0545

Tärkein homma oli ottaa kuvia: tämän viikon etätehtävä on viiden kuvan sarja maisemasta. Urbaanimaisema ja panoraama ovat olleet tehtävinä, mutta nyt ”vain” maisema. Ja mihinkäs minä sitä muualle kuin Ilokiville kuvaamaan. Päivällä oli tyven, veden pinta peilityyni ja aurinko paistoi korkealta.

Möljällä Ilokivillä-2

Otin kymmeniä otoksia, – ja päätin, että tulen illalla auringonlaskun aikaan uudelleen: valo on maisemakuvassa(kin) se tärkein juttu. Lähdin iltakymmeneltä takaisin merenrantaan. Ja kuinka olikaan hieno tunnelma. Ihan kuin jossain ulkomailla.

Möljällä Ilokivillä-11

Lapsiperheitä oli rannassa, nuoria pareja kahlaamassa kaukana rannasta, veneet palasivat mereltä, oli lämmin, leppeä tuulenvire. Ihan taianomainen ilta.

Möljällä Ilokivillä-4

Olin vähän ennen puoltayötä kotona ja päätin, että lähden vielä kolmannen kerran sinne, että herään tänään aikaisin ja menen aamulenkille. Heräsinkin, ja olin jo kuuden aikoihin (autolla) Möljällä ja Ilokivillä, mutta aamuaurinko ei näyttäytynyt, eikä ollut rasvatyyni vedenpinta, kuten olin toivonut.

Aamun kuvista onnistunein taitaa olla kännykällä otettu ja appsilla ”rullalle kierretty” kuva, joka on tuossa sivupalkissa ”Instagram”-logon alla. Se on tehty ”Tiny Planet FX Pro” -appsilla, jonka saa ladatuksi puhelimeen. Taisi maksaa pari euroa. Sillä on kiva joskus kuvia muokkailla, nimenomaan jos kuvassa on joku teksti niin saa jänniä Insta- yms. kuvia. Toinen kuvien muokkaukseen hyvä ”lisäosa” on liki ammattimainen Nik Collection. Se tuo lisäarvoa Lightroomiin ja Photo Shoppiin ja mikä parasta, se on nyt ilmainen. Helppo asentaa ja tarjoaa paljon hyviä säätötyökaluja.

En ole vielä maisemasarjaa työstänyt loppuun asti, viiden valinta on vaikeaa, ja ajattelin, että josko tässä loppuviikosta kokeilisinkin tehdä vielä toisen, paremman … meillä kun alkaa olla tutkinnon ensimmäiseen näyttöön enää vähän aikaa, joten olisi hyvä treenata paljon. Ja maisema on kuulemma juuri se, josta pompataan eniten ja useimmin. Nipullinen kuvia on kansiossa, KLIKS.

Turistipäivään kuului myös kaupunkikierrokselle osallistuminen. Oulun seudun oppaat järjestävät taas kesäkierroksia; aiemmin olen osallistunut vain hautausmaakierroksille, mutta eilen illalla menin parin tunnin tourille jossa käveltiin pitkin ja poikin Kakaravaaraa, ja opas kertoi alueen rakennuksista ja elämästä 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa. Paljon oli tuttua asiaa, mutta paljon uuttakin. Varmasti tulen teille täällä anekdootteja jakamaan….

Kakaravaara

Tänään hoidellut rästihommia koulun, kodin, tiedottajan to-do-listalta. Leikkinyt Aapelin kanssa, ja nukkunut ulkona päikkärit! Ah, onnea.

8 kommenttia artikkeliin ”Turistina Oulussa”

  1. Hienohan se eilisillan tunnelma oli. Koiraa ulkoiluttaessa maisemaa valaisi kullankeltainen valo. Palasin merenrannalle klo 23 jälkeen kameran kaa. Tosin kuvaussessioni keskittyi vain yhteen kiveen, joka pisti esiin tyynen vedenpinnan alta.

    Vastaa
  2. Kiitos! Ilokiville ei Tommin kanssa ole tietystä syystä sattuakaan, mutta ehdottomasti täytyy satuttaa reitti noille kiville joillakin muilla ”vaelluksilla”.

    Vastaa
  3. Voi,se maisema nro 6 on aivan ylivoimaisen hieno!
    Niitä ”harmaita pitkiä heiniä” ei paljon nää muualla kuin meren rannikolla ja jossain pohjoisessa teitten varsilla.
    Hieno kuva!

    Vastaa
  4. Jarin, vähän on paljon. Luulen että minäkin teen vielä maisemasarjan yhdestä kivestä, tai puusta. Ja sitäkin mietin, että miksi maisemakuvia ottaessa aina pitää hakeutua veden äärelle. Tänään ehkä ihan uusi näkökulma asiaan… 😉

    Vastaa
  5. Hanne, Ilokiville on nykyisin aika vaikeakulkuinen se ”polku”. Myrskyt ovat huuhtoneet kivien päältä maakerroksen pois, joten polkua ei enää ole. Mutta sitli kannattaa mennä.

    Vastaa
  6. Uuraika, kiitos. Pidän minäkin noista ”pitkistä harmaista heinistä” kovasti. Hailuodossa niitä on. Sinnekin olisi tarkoitus jossain välissä tehdä kuvausretki.

    Vastaa
  7. Ei todellakaan tarvitse mennä veden äärelle. Satumme vain asumaan niin lähellä vettä, että se on helppoa.
    Esimerkiksi tuossa vähän ennen Muhosta on todella kuvauksellinen ikiaikainen mänty, jonka haluaisin ikuistaa ja ehdottomasti sumuisena aamuna. Ehkäpä jo syksyn tullen …
    Metsästysonnea vaan uusille näkökulmille aiheesta!

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.