Kaupankäyntiä

Kun käyt kaupassa, laitatko AINA sen pulikan omien ostostesi perään? Joudutko usein laittamaan sen jonkun edellä olleen asiakkaan ostosten ja omiesi väliin, kun hän ei ole sitä tehnyt? Vai etkö ole koko pulikka-asiaa koskaan edes kunnolla ajatellut?

En minäkään ollut ennen kuin joulun alla ollessani Oulun Citymarketissa ostoksilla. Olin ostamassa jouluruokia kotiin, äidille ja nuorelleparille ja taisipa joukossa on vielä joku joululahja ja wc-paperipaketti, mikä tarkoitti, että minulla oli kärry täynnä tavaraa. Jonot tietty aika pitkät ja yritin olla nopea: laitoin ostokset hihnalle, ja sen tehtyäni siirryin ohi kassan lastauspäähän ja rupesin latomaan tavaroita kolmeen eri kauppakassiin. Juuri kun ostosvirta alkoi hihnalla huveta ja ajattelin siirtyä kassan kohdalle maksamaan, hoksasin, että kassalla ja jälkeeni tulleella asiakkaalla (noin 40-vuotias tuikean näköinen näinen) oli joku sanaharkan poikanen käynnissä.

Kassa oli pyytänyt naista laittamaan sen pulikan, jota minä en sillä kertaa ollut hoksannut laittaa, minkä johdosta ostoksemme olivat menneet sekaisin. Ja mitä tekee tämä asiakas? – Tuputtaa myyjälle, että hän voi sille mitään, että edeltävä asiakas (= minä) haluaa maksaa hänen ostoksensa. Myyjä sanoo, että tuskin haluaa ja että ei hän voi tietää, mistä menee asiakkaiden ostosten raja, jollei ole sitä pulikkaa. Minkä jälkeen tämä vihainen asiakas kysyy kassalta, että ollaanko Sittariakin myymässä Saksaan? Myyjä katsoo riitapukaria nenänvartta pitkin, eikä sano mitään.

Asiakas alkaa marmattaa, että kun alkaa Sittarissa olla yhtä huono palvelu kuin Liitelissä. Ilmoittaa ykskantaan, että Oulussa on Sittarissa ja Liitelissä ihan yhtä huono palvelu, mikä luonnollisesti tarkoittaa, että varmaan on jo Sittarikin myyty Saksaan. … Tämä tupina jatkuu sen ajan, että minä maksan (vain) omat ostokseni, ja kanssa-asiakaskin joutuu maksamaan omat ostoksensa (neljä tuotetta, alle 20 kymppiä). Loppukaneetiksi hän ilmoittaa kassaihmiselle, että ”sinunkin paikallesi voitaisiin ottaa vaikka kuinka monta hyvää asiakaspalvelijaa kun vaan pistäisin asian eteenpäin.” Jotta potkut tästä sitten oli kassalle tulossa. Ja sitten siuvaantunut nainen pysähtyy eteeni, ja hyvin reippaalla äänellä ilmoittaa minulle: ”JA sinä. Opi laittamaan pulikka ostostesi perään, etten MINÄ saa haukkuja SINUN takiasi!”

Että sellainen kauppareissukokemus. Sen jälkeen olen AINA muistanut laittaa pulikan. Ei ole enää minulla sattumankauppaa tuon asian kanssa.

JA Lidlistä puheenollen: kävinpä siellä aamulla, koskapa siellä on minusta ihan hyvä palvelu ja mm. muutamia erikoistuotteita, joita ei ole muualla, esimerkiksi sellaista Müsliä, joka on äitini feivorittia. Sitä hakiessani löysin sitten jotain, mitä Oulusta ei ole moneen vuoteen saanut: tuorepastalevyjä! Ei siis kuivalasagnea vaan tuorelevyjä. Ostin heti monta pakettia. Jos ensi viikolla tekisi vaikka canelloneja.

Eilen soitin yhteen eteläsuomalaiseen kukkakauppaan ja yritin tilata kukkia. Olin ensin yrittänyt verkkokukka.fi -palvelun kautta, josta on yksi, aiempi positiivinen kokemus, mutta kun valikoimissa ei ollut sellaista kimppua kuin halusin, soitin lähimpään mahdolliseen myymälään suunnilleen heti kymmeneltä kun liike avattiin. JA mitä tekee kauppias? On puhelimessa hyvin tuskastunut, ei tunnu voivan ottaa tilaustani vaan ”Avasin juuri kaupan, ja täällä on ASIAKKAITA, monta, ja puhelin soi, ja minä tulin ihan vasta töihin…. ”  – Nii-in? Hieman tulin ajatelleeksi, että ei kai se minun vikani, ja eikös ole hyvä, että on asiakkaita? Niinhän siinä sitten kävi, että lupasin tehdä tilauksen netin kautta. En muuten tehnyt. Löysin puhelimeen kukkakauppiaan, jolle asiakkaat olivat ilo, eikä taakka. 😉

Kaupankäynnin ihmeellisyyksiin (jotensakin surkea aasinsilta) vielä: tilasin viime viikon alussa itselleni Salomonilta uudet kengät. Siis suoraan Salomon.com-sivuston enkä suomalaisen nettivälittäjän kautta. Ja kuinka onkaan ollut jännää seurata kenkieni matkaa kohti Rantapeltoa.

Tuostahan voisi kirjoittaa pienen novellin. Tuo tiistaina 3.5. klo 1:47 kirjattu ”Hätätilanne tai huono sää on viivästyttänyt toimitusta” kiinnostaa. Minulla on siihen jo monta juonenkäännettä mielessä. Eindhovenissa Hollannissa sattui kerran yksi pienen linja-automatkaseurueemme kriisitilanne: onko venenäyttely vai yöunet tärkeämpi juttu? Siitäkin voisi kirjoittaa. Nyt Salomon-tilaukseni kohdalla hieman huolettaa, että Glostrupin jälkeen popoistani ei ole kuulunut mitään. Jäivätkö ne Juutinrauman tulliin? Tanskan salmien yli eivät ole vielä tulleet, vaikka jo kaksi vuorokautta ovat olleet melkein rannalla? Mitä on tapahtunut?