On niitä iltoja, jolloin istun koneen ääreen miettien, minkä ihmeen vuoksi tällaiseen bloggaamiseen olen koskaan ryhtynyt: nyt ei ole mitään sanottavaa.
Ja kuvinakin noita iänikuisia tulppaaneja, – viikosta ja vuodesta toiseen tulppaaneja ja muita samankaltaisia kuvia. …
Eilisen aprillipostauksen huikea suosio (liki 500 klikkausta = liki kaksinkertainen normaaliin tiistaihin verrattuna) pisti miettimään, että voisi postailla enemmän ajankohtaisia juttuja tänne. Ja kun hieman yksioikoinen näissä ajatuksissani olen, ensimmäisenä tuli tietysti mieleen ruoka.
Jotta olisikohan kiinnostusta jos koostaisin keittokirjojeni ja blogin aika massiivisesta reseptiikasta postauksen nimellä ”Pienet ja vähän suuremmatkin ruokavinkit pääsiäisen ruokapöytään”?
Ehkä ensi viikonloppuna, seuraavana viimeistään saattaisin saada aikaiseksi. Juustokakku, mämmiä uudella tavalla, pääsiäistipu alias keltaista broileria tai lammaspaistin ykköslisuke? Jos oltaisiin facebookissa, kirjoittaisin, että kymmenen tai viisikymmentä tykkäystä niin sitten kokoan, mutta kun tämä on tämä minun monologini, jota kaiket illat harjoitan, niin eihän sellaista voi kirjoittaa… mutta joskinlaisen markkinointitutkimuksen haluaisin tehdä. Teidän lukijoiden vastattavaksi pieni kysely
Sitten mietin sitäkin, että mikä merkillinen tarve minulla on saada lukijoita tänne? Tämähän on minun oma henkilökohtainen vuodatukseni, muistiinpanojeni paikka, päiväkirjani, … mutta … mietin taas että ei kukaan täyspäinen ihminen postaile liki 3000 juttua nettiin ihan vaan omaksi ilokseen. Vai postaileeko? Ja kuitenkin vuorovaikutus, vaikkei niin hirmu vilkas olekaan, on mukavaa…
Ruokajuttuja on kyllä tulossa. Pehtoori osti minulle pari viikkoa sitten ”Safkaa maanantaista perjantaihin” -kirjan ja viime perjantaina tullessani töistä oli kotona odottamassa Tomi Björckin kirja.
Yrittääkö mies vihjailla, että arkiruokaa voisi vähän varioida? Yritti tai ei, molemmista kirjoista on yhdet helpot, hyvät ohjeet testattu. Tulette kuulemaan niistä vielä.
Reseptejä kehiin vaan! Vaikka minulla meneekin pääsiäinen tänä vuonna Amsterdamissa valmiissa pöydissä, niin onhan niistä iloa myöhemminkin. Huomenna meinaan muuten kokeilla taannoisessa postauksessasi ollutta Sikke Sumarin kuhaohjetta.
Tämähän sattui sopivasti. Juuri tänä iltana katselin netistä pääsiäisen menuita. Reseptejä otetaan mielellään vastaan!
Satu ja Laura, miepä tässä viikonvaihteen tienoilla katselen josko jonkinlaiseen vihkoseen olisi ainesta… ehkä.
Tähän asti vastanneille näyttää kyllä sekametelisoppakin maistuvan… 😉
Kyllä, sekametelisoppa maistuu! Kuten maistui myös se kuha kyytipoikanaan savoijilainen viini. Itse asiassa äänestin kahta vaihtoehtoa, sekä pääsiäisruokia että sekametelisoppaa. Syyllistyinköhän vaalivilppiin? 🙂
Mukava että sinäkin pidit kuhasta. Kelpo pikaruoka.
Vaalivilpistä tiedä … varsinkaan kun laitoin kyselyn asetukset siten, että siinä voi klikata useampaakin vaihtoehtoa.
Näillä näkymin näyttää siltä, että sekä sekametelisoppa että pääsiäisruokareseptejä on tulossa.
🙂
Laitoin muuten sen aprillijutunkin niille maanmiehilleni, joista ylempänä mainitsin. Moni kertoi jutun olleen mielenkiintoinen, siis kävivät katselemassa. Huonosti kommentoivat, vaikka minunkin sivuilla näkyy heti vierailut. Vaan herraparatkoon, ei viittasataa 🙂
Tokihan näitä juttuja saa jakaa ja linkitellä; sehän tämän blogimaailman idea vähän onkin, kai? 😉