Joulurauhaa on ollut – tänään erityisesti. Olemme kaksin. Eilen aamubrunssin jälkeen Tyär perheineen siirtyi miehensä vanhempien luo, ja Emmiliini toisenkin mummin/mummun iloksi muutamaksi päiväksi.
Mutta onneksi me näemme pian uudelleen: minua odottaa helmikuussa tärkeä tehtävä Järvenpäässä! Näillä näkymin onnenpäivät ovat helmikuun puolivälissä: Emmiliinistä tulee isosisko ja mummi saa olla kaverina kun vanhemmat ovat perheenlisäystä ”hakemassa”. 🧡🧡🧡🧡
~~~~~~~~~~~~~~~~
Tänään me olimme Pehtoorin kanssa kaksistaan aamukahvin ääressä ja mietimme, josko lähdettäisiin – jo tänään – pohjoiseen mökille.
Ajateltiin, että ennen ennustettua lumimyrskyä ehtisimme perille… Todettiin kuitenkin, että hoppu tulisi pakatessa, joulua purkaessa, eikä ulkoilemaan ehdittäisi … Siispä siirrettiin lähtemistä tulevaan. Eihän meillä kiire, ei meillä enää minnekään.
Mutta ulos! Sinne halusin, sinne lähdin. Ja tänäänkin kuten monta kertaa viime päivinä kulkuni vei lopulta hautausmaalle: siellä oli tänään ihmeellinen valo. Ja helpompi olo kuin ennen joulua.
Tänään paistoi aurinkokin. Kävelin kauan…





Ooh, ihania isosiskouutisia
❤️
Olipa ihana uutinen ❤️
❤️