Toissailtana laittelin kyselyn vanhoista, oululaisista ja muista tavallisesta puhekielestä puuttuvista sanoista, termeistä ja käsitteistä.
Yli kolmekymmentä lukijaa on merkinnyt tuntemiansa sanoja. Kukaan ei ollut merkinnyt tietävänsä kaikkia. Arenti, oltermanni, siida, personkuppi, rantahelekku vaikuttavat olleen oudoimpia, – aniharvalle ovat tuttuja nuo. Kukaan ei ollut merkinnyt tietävänsä kaikkia, mutta hyyskä, salusiini, avojalakanen, saiju ja visto olivat useimmille tuttuja juttuja.
TÄSSÄ selitykset
Salusiini (ks. kuva yllä)
- ikkunan puoliväliin ripustettu kappaverho(t)
Jankki
- kuivuneista leivänkannikoista, savukyljestä/silavasta/voista ja vedestä valmistettu paksu muussi/puuro (perinneruoka Pohjois-Pohjanmaalla)
Avojalakanen (EI palijasjalakanen)
- syntyperäinen oululainen
Puolinen
- lounas, puoleltapäivin nautittava ateria (vrt. iltanen, päivällinen)
Seili
- purje
Saiju
- tee
Personkuppi
- kahvin(tai teen)juojan santsauskuppi tai santsikuppi 0n personkuppi. Varsinkin toisen kupillisen jälkeen juotava kahvi on jo personkuppi.
Ruotu(järjestelmä/laitos)
- Ruotujakolaitoksessa (v. 1680 – > ) maatilat jaettiin yleensä 2–4 talon muodostamiin ryhmiin eli ruotuihin, jotka sitoutuivat yhdessä huolehtimaan sotamiehen palkkaamisesta. Jos sotilas kuoli, tuli ruodun järjestää uusi mies tilalle.
Puustelli
- Puustelli eli virkatalo (< ruots. boställe) on tarkoittanut Ruotsissa ja Suomessa joko sotilas-, siviili- tai kirkollisen viran haltijalle luovutettua palkkatilaa.
Hyyskä
- puucee, ulkokäymälä, vessa
Ranttahelekku, rantahelekku
- ”huono nainen”
- ’renttahelekku’ on huonosti pukeutunut
Pelekka
- leipälapio, jossa on vain lyhyt kädensija, kun taas leipälapiossa on pitkä varsi
- Oulun murteella pelekka voi tarkoittaa myös tapaa, jolla hirsi on muotoiltu: pelkkahirsi (pelekka) syntyy kun pyöröhirsi sahataan kahdelta reunalta suoraksi eli pelkkaamalla.
Lohenpyrstösalvos
- Pelkkahirsisen lyhytnurkan salvos, jossa liitoksen vinoudet sitovat hirret toisiinsa
Issikka
- vossikka, vuokra-ajuri
- Tampereella myös varhaisista linja-automobiileista (linja-autoista/onnikoista) käytetty nimitys
- myös islanninhevonen
Visto
- inha, inhottava, epämiellyttävä
Viskaali
- tullimies, tullivirkailija, myös muu valvova viranomainen
Oltermanni
- ammattikunnan tai -killan esimies, kylänvanhin
Arenti
- käyttö- ja nautinta-oikeus maahan tai muuhun annetaan määräajaksi vastiketta (vuokraa) vastaan, eli arenti voi tarkoittaa myös itse vuokrakorvausta.
- Vuokraajaa kutsuttiin arentilaiseksi tai arentimieheksi
Siida
- saamelainen lapinkylä, porokylä, elinpiiri
Rusthollari
- ratsutilan omistaja, joka sai verovapautta vastineeksi sotilaallisesta velvoitteesta. maatila, joka oli velvoitettu varustamaan kruunulle ratsumiehen ja hänen hevosensa sekä varusteet sotapalvelu
kseen 1600-luvulta 1800-luvun alkuun (vrt. ruotulaitos)
Aihki
- (iki)vanha ja kilpikaarnainen petäjä/mänty
(Meidän mökkipihan voimapuu on aihki. Siihen on melkein väärtisuhde. 🙂
Onkapannu
- höyrykattila (esim. höyrylaivoissa ja sahoilla)
Väärti
- jonkin arvoinen
- hyvä ystävä
- ”väärtisuhde”
Väärti voi olla pitkäaikainen tuttava tai kaveri, jonka luona oleskellaan, kun vieraillaan hänen asuinseudullaan, tai henkilö, johon jollakin on jatkuva, vastavuoroiseen lahjanantoon perustuva (väärti)suhde. Esim. saamelaisten keskuudessa oli/on ollut väärtisuhteita, samoin Oulussa kauppaporvariston ja Kainuun tervatalonpoikien välinen suhde 1800-luvun lopussa oli sellainen.
PS. Sanoihin, murteisiin liittyen vielä…
Vinkkeleistä (vinkkelipatikasta) oli puhe jokunen viikko sitten. Silloin täällä blogissa yhteistuumin todettiin, että vinkkeleistä käytetään nimityksiä vinkkelit, huopikkaat, huopatossut, nullit tai huopanullit. Mutta kukaan ei muistanut/tiennyt sellaista nimitystä, joka tänään mainittiin parhaillaan kuuntelemassani kirjassa: filttisaappaat tai vilttisaappaat tai jopa filttikenkät! Isäni pruukasi puhua filttikengistä. Hänellä kun oli puheessaan paljonkin lounaismurteisia sanoja, jotka eivät Oulusssa 50 vuodessa ehtineet häipyä.