Eilen ja tänään aurinkoa otettu Aquaventure-vesipuistossa. Mieletönhän sekin on. Suurin ja kaunein vesipuisto ikinä. Suurin niinkuin täällä kaikki. Vain jenkit voivat yrittää lyödä paremmaksi… Otetaan uimarengas, hieman hienostuneempi versio sellaisesta kuin meillä lapsuudessa oli linja-auton renkaiden sisäkumi(uima)renkaat, kiivetään portaita, ja istahdetaan virran vietäväksi. Hulppeita vesivuoristoratoja ja pitkiäkin vesireittejä on kuljettu. Ziccurat, the Plunge, Shark Attack, The Rapids, …
Kaikki on tullut kokeiltu. Persianlahdessakin uitua. Tai oikeastaan Delfiinilahdessa, eli tämän Palmusaaren sisäpuolella. Vesipuisto rajoittuu mereen ja tänään olimme siis biitsillä. Yhdeksäntoista vuotta sitten Persianlahden sota oli juuri loppunut ja olin viimeisilläni raskaana juniorista… Silloin ei tullut mieleenkään, että joskus vielä yhdessä Persianlahdessa uimme. 😉
Ja sitten huipp: Leap of Faith. Olihan se testattava. Kahdeksan sekunttia se kestää: 27 metriä liuku ja lasku päättyy haialtaaseen. Hait ovat onneksi lasiputken takana. Mutta on siinä 27 metrin pudotuksessakin jännityksensä. (tyär kuvassa jo pudotuksen loppuvaiheessa…. klikkaa kuva suuremmmaksi).
Vesipuistossakin näkee kulttuurieroja … venäläisistä en edes viitsi kerto, mutta islamilaisten oleminen jaksaa pohjoisen luterilaista ihmetyttää. Avioituneet naiset kulkevat kaftassaan myös vesipuistossa; umpimuistissaan…
Ja nuoret naiset ja tytöt uivat ja kulkevat vesipuistossa omanlaisissaan uikkareissa. Tiedättehän millaisia on pikaluistelijoilla: kokovartalopukuja, ja niiden päällä sitten hameet ja huivit. Mustia tietysti, vaikka lämmintä on noin +33 C. Ihmetyttää, mutta toisaalta ei voi kuin ihailla noita uskossaan vahvoja …
Rusketusta hankkiessamme pohdimme, kuinka täällä aurinko ottaa erilailla kuin yleensä. Olemme merkilllisen laikukkaita ja punaisia. Minäkin, joka yleensä rusketun aika helposti ja tasaisesti, olen riemunkirjava -…
Illaksi oikein tälläydyimme. Ykköset ylle ja eiku kun kohti baareja ja biletystä. Turhaan tälläydyimme, sillä emme päässeet sisälle baareihin tai yöklubeihin. Tower of Emiratesin toisen pilvenpiirtäjän huipulle 52. kerrokseen menimme: Vu oli baarin nimi. Ovelle asti kuljimme sujuvasti, mutta sitten: ”They looks so young… ” Ootelkapas muutama vuosi. No herra varjelkoon me mitään odoteltu. Kävelimme niin kauan että löysimme baarin, johon alle 21-vuotiaat nuoremme pääsivät sisälle. Istuimme Hotel Crownin ulkoterassilla ja katselimme islamien viikonloppuillan vilkasta liikennettä. Huomenna perjantaina täällä on pyhä. Ainakin arabeilla.
Yhden drinksun jälkeen otettiin taksi ja ajeltiin takaisin hotellill. Onhan täälläkin ravintoloita. Rondo oli italialainen. Molemmat lapset ja siippa totesivat, jotta kovin on kotoista ruoka …. 😉 Söimme ja nyt nukuttaa, taas….
Tänään valokuvatorstain haasteena on tuli; minullapa ei nyt ole parempaa ehdotusta olekaan, vaikken haasteeseen ”virallisesti” osallistukkaan. Hotellimme aulassa on tällainen ”tuli”.





Mäkin olin viime vuonna Dubaissa Atlantis the palmilla. Oltiin hyvin ensimmäisten joukossa siellä ja kaikki respassakin oli ihan sekasin ja meidätki meinattiin kirjata sieltä ulos vaikka oli vielä puolet lomasta jäljellä… Haluaisin nyt tulla uudelleen, kun meno on jo varmaankin rauhoittunut 😉
Voi, ja toi vesipuisto oli ihan huippu! Ku hotellin asiakkaat sai käydä ilmaiseksikin sielä, niin me ei paljo rannalla oleskeltu…
Ahlan sadiqati!
Please accept the assurances of my highest consideration. Perheenne on uskossaan vahva. ”Uskon Loikka”, 27 m, todistaa sen.
Kaivan muististani kolme vesiliukumäkeä: Eden (Finland), Münster? (Germany), Budapest (Hungary). Uskoa ei tarvittu, metrejä oli niukasti. En erityisemmin pitänyt, sillä jokin näistä liukuputkista poltti simmarereitteni (100 % polyester) persauksiin reiän.
”Leap of Faith” ON siis aivan muuta kuin vierailu elokuvateatteriin. (Reija kirjoitti 11.3.2010, kello 8:32: ”..lähdemme kokemaan Leap of Faithin…”) Ihmettelinkin. Wikipedia kun opettaa, että ”Uskon loikka” on MYÖS filmi (1992), joka kertoo jenkkiläisestä uskon saarnaajasta ja ihmeparantajasta, Jonas Nightengalestä.
Kukapa Joonaksen kaltaista loikkijaa/loikituttajaa lomallaan kaipaisi!
Wa Alaikum assalaam!
Juuli, nyt täällä kaikki toimii. Kannattaa tulla uudelleen… 🙂
Koivu, Leap of Faith -elokuvasta olen kuullut, en nähnyt. Ehkä nyt pitäisi käydä se katsomassa. Mutta tuota Aquaventuren loikkaa en aio uudelleen kokeilla. Kerta riitti. Nyt aamiaisella ja altaalle. Rankkaa tämä elämänmeno täällä.