Kirjat kiertoon

Tänä pimeänä päivänä on ollut ikävä mökille. Ikävä lunta ja valoa. Tiedättehän: kaamos Napapiirin pohjoispuolella on valoisampi kuin päivät kaupungissa. [Kuvat marraskuun ´pimeydestä´ mökin notskipaikalta Tuulensuojasta marraskuussa.]

Joka tapauksessa: joulun kuivamuonat on nyt roudattuna kotiin. Joulukortit on viety ajoissa postiin. Ja kaikenmoista muuta hommaa.

Ja yksi erityisen hyvä, ilahduttava kokemus. Vein divariin kassillisen kirjoja! Minusta tuntuu, että olen viime vuodet antanut, heittänyt roskiin, vienyt kirjaston ”saa ottaa” -hyllyyn varmaan satoja kirjoja. Nyt jäljellä olevat mahtuvat hyllyihin, joko kotona tai mökillä, ja uusien kirjojen ostaminen on ehdottomasti kielletty. Jos sellaista tapahtuu, on jollakin keinolla poistettava vanhoja.

Nyt vaatehuoneen takahyllylle (vähän kuin piiloon) oli kertynyt parinkymmenen kirjan pino. Eivätkä ne olleetkaan mitä tahansa ostettuja kirjoja, vaan sellaisia, jotka olen itse kirjoittanut, toimittanut tai joissa olen ollut artikkelillani mukana. Siis suurimmaksi osaksi historiakirjoja. Ne ovat sellaisia, joita olen appivanhemmille, äidilleni ja sisarelleni vuosikymmenten varrella antanut lahjoiksi… Ensin ajattelin, että hävitän koko kassillisen: kannet irti ja pahvinkeräykseen ja sivut lehtikeräykseen, ”sillä ei kai niitä kukaan tarvi”. Mukana oli kuitenkin paikallishistoriaa (Valkean kaupungin vaiheet, Oulun vuosisadat (1605 – 2005), Hailuodon keskiaika, Oulun linja-autoliikenteen historia, Iin seurakunnan historia etc… Ja noita kaikkia oli ainakin tuplasti. Aattelin, että voisin yrittää josko sittenkin divarissa voisin vaihtaa vaikka Asterixeihin tai vanhoihin keittokirjoihin.

Ja hyvinhän siinä kävi! Divarin pitäjänä olikin tuttu: historianopiskelija 2010-luvulta? – Hän totesi, että ”kirjojasi kyllä kyselläänkin”! Olin hämmästynyt! Ja lähdin divarista 10 Asterixia (myös KARJALA MURTEEL) ja pari keittokirjaa mukanani. Yesh! Kierrätystä minun makuuni!

Divariin en vienyt omia keittokirjojani, vaikka niitäkin on nyt palautunut minulle. Niistä LappItaliaa on niin monta, että voisin vaikka laittaa yhden arvontaan. Sehän on ollut ennenkin täällä arvonnassa, ja sehän on edelleen ladattavissa ilmaiseksi, mutta jos joku vaikka haluaisi ihan kirjana? Vanhahan se on, mutta edelleen ihan kelpo opus. Siitä olen aika ylpeä, vaikka kuvat eivät todellakaan ole sitä mitä haluaisin ja nyt osaisin … 😀 Mutta siis: jos haluat olla mukana arvonnassa laittele kommentti alle. Tiistaihin asti aikaa osallistua (16.12.)