Liikenne

	Liikenne. Sähköminibussit 116, 117, 119 Via Corsolla ja Piazza del Popololle ja Via Venetolle (Hard Rock Cafe!) sekä linja 492 kohti Trimania olivat eduksi. 492:lla käytiin ”saitterillakin”: ookattin sekä Trasteveren että Tiburtinan suunnalle. Nähtiin muutakin kuin historiallista keskustaa. Vespoja oli talvella vähän, muutoin liikenne yhtä sekamelskaista kuin ennenkin. Tällä matkalla ei mennyt aikaa pysäkkien, linja-autoreittien, tikettien etsimiseen. Lasten kanssa jo tiesimme, mistä pääsee mihinkin. Sikäli kun ei kävelty. Pääasiassa käveltiin. Aamuyhdeksästä iltaan. Käveltiin piazzoilla, museoissa, kirkoissa, vialeilla. Käveltiin Vatikaanissa, käveltiin etsiessä ristoranteja, käveltiin Via Condottia kohti Espanjalaisia portaita, käveltiin Largo Argentinalla. Käveltiin paljon. Se on Roomassa mielipuuhaani.
\| Sää \| Ruoka \| Liikenne \| Historia \| Kirkot \| La Dolce Vita \| Yöt \| Omnes vero viae Roman ducunt? \| \| Alkuun \| Reijan matkasivulle \|

Liikenne.

Sähköminibussit 116, 117, 119 Via Corsolla ja Piazza del Popololle ja Via Venetolle (Hard Rock Cafe!) sekä linja 492 kohti Trimania olivat eduksi. 492:lla käytiin ”saitterillakin”: ookattin sekä Trasteveren että Tiburtinan suunnalle. Nähtiin muutakin kuin historiallista keskustaa. Vespoja oli talvella vähän, muutoin liikenne yhtä sekamelskaista kuin ennenkin.

Tällä matkalla ei mennyt aikaa pysäkkien, linja-autoreittien, tikettien etsimiseen. Lasten kanssa jo tiesimme, mistä pääsee mihinkin. Sikäli kun ei kävelty. Pääasiassa käveltiin. Aamuyhdeksästä iltaan. Käveltiin piazzoilla, museoissa, kirkoissa, vialeilla. Käveltiin Vatikaanissa, käveltiin etsiessä ristoranteja, käveltiin Via Condottia kohti Espanjalaisia portaita, käveltiin Largo Argentinalla. Käveltiin paljon. Se on Roomassa mielipuuhaani.