![\"\"](\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Pavilhao-Chines.jpg\" "\\"Pavilhao")
<\/a><\/p>\nKamerak\u00e4nnyk\u00e4n pikselit eiv\u00e4t todellakaan riitt\u00e4neet. Mutta ehdottomasti k\u00e4ymisen arvoinen paikka, suosittelemme. Itse asiassa l\u00e4hell\u00e4 Portviini-instituuttia, joten kannattaa yhdist\u00e4\u00e4 noihin tutustuminen, eik\u00e4 tehd\u00e4 kahdessa rupeamassa kuten me teimme. Sitten seuraavaksi? Sy\u00f6m\u00e4\u00e4n tietty.<\/p>\n
Kun sadekin oli taas tauonnut, p\u00e4\u00e4timme k\u00e4vell\u00e4 Bairro Alton kapeilla, \u00a0idyllisill\u00e4 kujilla – illan jo pimennetty\u00e4, mutta viel\u00e4 oli ihan l\u00e4mmin (+ 18 C, noin).\u00a0 Etsimme taas kerran Helena Pet\u00e4ist\u00f6n matkaoppaan perusteella ravintolaa, ja l\u00f6ysimmekin. Siell\u00e4 oli joku ryhm\u00e4varaus: ei mahduttu. No suunnitelma B: Tagide-ravintola olisi rinteess\u00e4, josta olisi kaunis n\u00e4k\u00f6ala kohti Alfamaa ja Tejo-joelle, Baixan kaduille.<\/p>\n
Mutta ravintola on jo aika kaukana, siis otetaan lennosta taksi. Annamme osoitteen, ja vanha harmaa mies, vanhalla mustalla, vihre\u00e4kattoisella mersullaan vie meid\u00e4t Largo da Chiadolle. Sanoin, ett\u00e4 ei t\u00e4m\u00e4 Largo, vaan Largo da Academia Nacional on se, johon ollaan menossa. Puistaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, n\u00e4yt\u00e4n kartasta reitin, kirjasta ravintolan nimen. Ukko ei tied\u00e4. Menee kysym\u00e4\u00e4n aukion reunaan parkkeeranneelta kollegaltaan, eik\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tajua, mihin pit\u00e4isi menn\u00e4. N\u00e4yt\u00e4mme viel\u00e4 kartasta, mit\u00e4 katua pit\u00e4isi l\u00e4hte\u00e4 ja mihin ajaa. Ei onnistu. Maksamme nelj\u00e4 euroa siihenastisesta kyydist\u00e4 ja l\u00e4hdemme tepastelemaan.<\/p>\n
L\u00f6yd\u00e4mme Tagiden. T\u00e4ysi! Herra ravintoloitsija on todella pahoillaan, ettei voi ottaa meit\u00e4 asiakkaakseen \u201dvakka olemme Suomesta ihan t\u00e4t\u00e4 varten tulleet\u201d. H\u00e4n neuvoo meille toisen ravintolan: Largo<\/a>. Menk\u00e4\u00e4 sinne. Se on vastik\u00e4\u00e4n avattu, tehty vanhaan luostariin, sen kirkkoon. Uusi, innovatiivinen keitti\u00f6. Meh\u00e4n menemme sinne. Ja p\u00e4\u00e4semme lehtereille, kaariholvien alle. (Eik\u00e4 edelleenk\u00e4\u00e4n kameroita mukana.)<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 onkin ollut kummallinen reissu kun ei olla ainoassakaan kirkossa, eik\u00e4 ainoassakaan museossa k\u00e4yty. Tilaamme jo totuttuun tapaan nuorille pihvit ja meille pehtoorin kanssa merenantimia. Monkfish (merikrottia pehtoorille) ja minulle turskaa. Portugalilaisten turskainnostus on jotenkin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.\u00a0 Omilta kalastusalueilta on mahdollista saada vaikka ja mit\u00e4 kalaa, saavatkin, mutta silti norjalainen kapakala on ykk\u00f6sjuttu. Sanotaankin, ett\u00e4 portugalilaisessa keitti\u00f6ss\u00e4 on 365 turskaresepti\u00e4. En tied\u00e4, monesko se minun tilaamani ruoka niist\u00e4 oli, mutta oli se tavattoman hyv\u00e4\u00e4. Pitk\u00e4\u00e4n aikaan parasta kalaruokaa, mit\u00e4 olen sy\u00f6nyt. Sen kanssa tarjottu minttuperunamuusi sopi annokseen tavattoman erinomaisen hyvin.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 gourmet-ravintola oli l\u00e4hes Suomen hintatasoinen. Paitsi viinit olennaisesti halvempia. Kallein valkoviinipullo, jonka sitten valitsimmekin (Alentejon hyvi\u00e4 valkkareita ei Suomessa juuri koskaan ole myynniss\u00e4), maksoi vain 24 euroa. Suomessa vastaava viini olisi ravintolassa kaksin, kolminkertainen. Yleens\u00e4 lissabonilaisessa ravintoloissa pullollinen hyv\u00e4\u00e4 portugalialaista viini\u00e4 maksaa kympin, v\u00e4h\u00e4n toista.<\/p>\n \n Kaupoissa on viinien hintahaarukka yhdest\u00e4 eurosta kolmeenkymppiin. Ruoka on paljon halvempaa sek\u00e4 kaupoissa ett\u00e4 ravintoloissa. Vaatteet edullisia, paitsi tietysti Gant, \u00a0Armani, Ralph Lauren yms. maailmanmerkit ihan yht\u00e4 kalliita kuin miss\u00e4 muualla hyv\u00e4ns\u00e4. Elektroniikka Suomen hinnoissa, kodin sisustustilpeh\u00f6\u00f6rit ja astiat halvempia kuin Suomessa.<\/p>\n Mutta palatkaamme viel\u00e4 Largoon. Se paljastui lopulta ranskalaisten ravintolaksi ja enemm\u00e4n kuin puolet t\u00e4yteen tulleen ravintolan asiakkaista oli ranskalaisia. Ja se mik\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytti oli, ett\u00e4 ravintolassa sai tupakoida, nimenomaan siell\u00e4 lehtereill\u00e4, jossa mekin olimme. Ja kyll\u00e4h\u00e4n se tuntuu ik\u00e4v\u00e4lle kun naapurip\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 juppi ranskalaisukkeli sauhutteli ja oli muutenkin enemm\u00e4n kuin v\u00e4h\u00e4n \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Largosta l\u00e4hdimme joka tapauksessa varsin tyytyv\u00e4isin\u00e4, kyll\u00e4isin\u00e4. Kymmenen j\u00e4lkeen, hiljalleen k\u00e4vellen, viel\u00e4 nauttien l\u00e4mpim\u00e4st\u00e4, tummenevasta Euroopan reunan y\u00f6st\u00e4. Mutta oli jo suunnattava kohti hotellia. Olisi voinut viel\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 kaupungillekin, kun ei kerran satanutkaan, mutta hakeuduttava y\u00f6puulle. Aamulla varhain l\u00e4ht\u00f6 kohti Helsinki\u00e4 ja kotia.<\/p>\n Talviaikaan siirtyminen aiheutti hieman huolta. Ollaanhan oikeaan aikaan, toimiihan her\u00e4tykset jne. Tilasimmme respasta wake-up\u00b4n kuudeksi ja tehtiin taksitilaus valmiiksi, ja eikun nukkumaan. Citybreak Lissaboniin lopuillaan.<\/p>\n Aamulla klo 7 taksille Myrskyis\u00e4n y\u00f6n (siis vain s\u00e4\u00e4, ei meill\u00e4 myrsky\u00e4 :)) j\u00e4lkeen aika hyv\u00e4stella Real Palacio, jota sit\u00e4kin voidaan suositella, ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n syrj\u00e4ss\u00e4, mutta hyv\u00e4, siisti, hiljainen, hillitty ja charmantti. \u00a0Taksissa soi kaihoisa fado, J:kin huokaili Lissabonista l\u00e4htemist\u00e4 mutta oli tyt\u00f6ll\u00e4\u00a0 jo ik\u00e4v\u00e4 kotiinkin. Totesin nuorille, ett\u00e4 en koskaan ole reissussa kiinnitt\u00e4nyt niin paljon huomiota autojen renkaisiin ja vanteisiin, ja koiriin. V\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 matkaseurassa n\u00e4m\u00e4 ovat olleet aika ykk\u00f6sjuttuja. Kuten sanottu ei kirkkoja, ei museoita. Autontenkaita ja koiria. Uudet n\u00e4k\u00f6kulmat ovat aina tervetulleita, ja tarpeellisia.<\/p>\n Lentokentt\u00e4 ei ollut ainoa paikka joka oli jo koristeltu joulukoristein.<\/p>\n Aeroportossa oli pitk\u00e4t jonot check-inniin. Vasta t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kerroin matkaretkueellemme, ett\u00e4 olin yritt\u00e4nyt saada meille matkustusluokan vaihdon. Minulla kun edelleenkin noita Plussa -pisteit\u00e4 on yllin kyllin. Jonossa sitten j\u00e4nnitimme, kuinka k\u00e4y. Ja tukimme sitten check-in -tiskin aika pitk\u00e4ksi aikaa. Portugalin Marietta yritti ja puhui, puhui ja yritti. Vaikka nimenomaan olin Finnair Plus- palveluun pist\u00e4nyt \u00a0viestiksi , ett\u00e4 business-paikat kaikille tai ei kenellek\u00e4\u00e4n, saimme kuitenkin liput 3 + 1 siten, ett\u00e4 J. olisi yksin joutunut Economy-paikalle. Juniori p\u00e4\u00e4tti ritarillisesti menn\u00e4 tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa tavallisille paikoille.\u00a0 Koneessa purseri onneksi j\u00e4rjesti , ett\u00e4 p\u00e4\u00e4siv\u00e4t vierekk\u00e4in.\u00a0 Ja saivat exit-paikan ja yhden ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen penkin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Pehtoorin kanssa nautimme business-luokan brunssin:\u00a0 oikeilla ty\u00f6kaluilla, lis\u00e4tilalla ja shampanjalla. \ud83d\ude42<\/p>\n<\/a><\/p>\n
\n(kuvat suurenevat klikkaamalla) <\/span><\/p>\n<\/a><\/p>\n