Poikkeuksellisen pitk\u00e4n (15 vrk) m\u00f6kkireissun j\u00e4lkeen aika laskeuta alas, palata kotiin.\u00a0 T\u00e4n\u00e4 vuonna (t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4) ollaan oltu Hangasojalla yhteens\u00e4 69 vrk\/kuusi reissua, mik\u00e4 on minulle enn\u00e4tys. Pehtoori oli ainakin My\u00f6t\u00e4tuulen (uuden m\u00f6kin) rakennusvuonna enemm\u00e4nkin, minulla oli silloin aika lailla muuta puuhaa Oulussa. Mutta t\u00e4n\u00e4 vuonna minulla ollut entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tarpeellista l\u00e4sn\u00e4oloa Oulussa, kun mm. kuvaushommat ja ”perhep\u00e4iv\u00e4hoito” ovat olennaisesti\u00a0 v\u00e4hentyneet, joten mieluusti m\u00f6kille. Seuraava reissu ehk\u00e4 kuitenkin vasta vuodenvaihteen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Kotimatkan aluksi viel\u00e4 yksi, viimeinen? kalenteripaketti<\/a> Saarisel\u00e4lle ja sitten puoliyhdeks\u00e4lt\u00e4 jo Hangasoja ylitettiin ja sumuinen, sula kotimatka alkoi. Tiet sulat, l\u00e4mp\u00f6tila nollassa, kaikki matkan varren ”vedet”, joet, tekoaltaat ja Per\u00e4merikin ihan tyveni\u00e4, tai ohuen, ohuen kirkkaan j\u00e4\u00e4n peitt\u00e4mi\u00e4. Sumuiset maisemat varsin kuvauksellisia. Mutta teh\u00e4n tied\u00e4tte: Pehtoorihan ei turhia<\/em> pys\u00e4yttele. 😊<\/p>\n Ja aika valoisaakin oli. Niinp\u00e4 \u00e4\u00e4neen ajattelin, ett\u00e4 voisin illansuussa k\u00e4v\u00e4ist\u00e4 py\u00f6r\u00e4lenkill\u00e4 – ne tavoitteesta puuttuneet kilometrit<\/a> 😁 ehk\u00e4 sittenkin saisin kokoon, kun kerran lumesta ja laduista ole viel\u00e4 tietoakaan. No hupajuttujahan ne tuommoset: niin kylm\u00e4\u00e4, h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n liukastakin oli puolikolmen aikoihin Rantapellossa, ett\u00e4 helposti annoin itseni pysy\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Hyv\u00e4\u00e4 aikaa perata ja editoida m\u00f6kkiviikon kuvasaalista ja viimeistell\u00e4 m\u00f6kill\u00e4 valmistuneet neuleet (Ty\u00e4r ja Emmiliini saavat joululahjaksi kaarrokeneuleet).<\/p>\n Eilisen Kiilop\u00e4\u00e4 – Sivakkaoja -patikan varrelta kuvia on nyt kansiollinen tuossa alla. Kuinka marraskuussakin voi olla kaunis, aurinkoinen, kirkas p\u00e4iv\u00e4. Ket\u00e4\u00e4n muita ei reitill\u00e4 n\u00e4kynyt, yhden korpin \u00e4\u00e4net, ei muuta, noh sent\u00e4\u00e4n tunturipurojen pulputus. Kultaisia kankaita, muhkeita, lempeit\u00e4 soita, pehmeit\u00e4 (ja rakkaisiakin) polkuja, tuntureiden kupeita ja kuruja, mets\u00e4n suomaa lepoa mielelle ja liikkumisen iloa. Taas sellainen ”pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4n patikka” -fiilis.<\/p>\n Klikkaa alla oleva kansio auki oikeasta yl\u00e4nurkasta, kuvat suurenevat n\u00e4yt\u00f6lle – tervetuloa patikalle.<\/p>\n (tai klikkaudu t\u00e4st\u00e4)<\/a><\/strong><\/p>\n