{"id":48549,"date":"2024-02-23T18:34:03","date_gmt":"2024-02-23T16:34:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/?p=48549"},"modified":"2024-02-23T19:15:07","modified_gmt":"2024-02-23T17:15:07","slug":"paikannimet-mokkitienoon-historiasta-kertomassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2024\/02\/paikannimet-mokkitienoon-historiasta-kertomassa\/","title":{"rendered":"Paikannimet m\u00f6kkitienoon historiasta kertomassa"},"content":{"rendered":"

Onninj\u00e4ljelle on l\u00f6ytynyt tekij\u00e4ns\u00e4. Tai siis melko varma selitys sille, miksi latup\u00e4tk\u00e4 Pieranvaaran ja Ahop\u00e4\u00e4n-Vahtamap\u00e4\u00e4n v\u00e4liss\u00e4 on saanut nimekseen ”Onninj\u00e4lki”.<\/p>\n

Eiliseen kyselyyni<\/a> FB:n Saariselk\u00e4-ryhm\u00e4ss\u00e4 sain vastauksen (Savotta-kahvilan K. kertoi, ett\u00e4 juuri tuolla alueella paikallinen monitoimimies Onni Pyym\u00e4ki teki ”puun keruuta, rattori s\u00e4rkyi ja se oli pitk\u00e4\u00e4n mets\u00e4ss\u00e4 [juuri tuolla] alueella”. Onni j\u00e4tti rattorinsa ja j\u00e4lkens\u00e4 tunturin kupeelle. \ud83d\ude42<\/p>\n

Ja h\u00e4n oli juurikin se sama Onni, joka t\u00e4nne m\u00f6killemmekin aikanaan toimitti puita. Onni oli aika pienikokoinen mies, jolla oli v\u00e4h\u00e4n nariseva \u00e4\u00e4ni ja jolla oli isot ja pitk\u00e4t k\u00e4det. Ja hyv\u00e4 hymy.<\/p>\n

Tarkoitukseni oli t\u00e4n\u00e4\u00e4n hiihdell\u00e4 – taas kerran – Onninj\u00e4ljelle ihan vaan, ett\u00e4 ottaisin kuvia t\u00e4t\u00e4 postausta varten. Muttaku. L\u00e4hdin aika aikaisin (taisin olla ensimm\u00e4inen latukoneen aamuisen ajelun j\u00e4ljilt\u00e4, ks. otsikkokuva), toiveissa ehti\u00e4 hiihtoni tehd\u00e4 ennen s\u00e4\u00e4ennusteen lupaamaa\/uhkaamaa nollakelin lumipyry\u00e4. Ja jo Savotta-kahvilan nurkalla, josta p\u00e4\u00e4see laduille moneen suuntaan, tuuli aika reilusti, joten\u00a0 p\u00e4\u00e4tin sittenkin hiihdell\u00e4 kohti Kakslauttasta, siis yli Hangasojan kohti R\u00f6nk\u00f6nlampea. Olen todella harvoin n\u00e4in\u00e4 viime vuosina tuolla suunnalla hiihdellyt, joten siksikin hyv\u00e4 valinta.<\/p>\n

~~~~~~~~~~~~<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4nkin postaukseen taas kertyy muitakin paikallisia nimi\u00e4 kuin Onninj\u00e4lki, joten laittelenpa t\u00e4h\u00e4n kertauksena selityksi\u00e4 n\u00e4ille nimille. Olenhan n\u00e4it\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ennenkin selitellyt, mutta vuosien mittaan on tullut uusia seuraajia, ja nyt siis kertauskurssina muille. \ud83d\ude42 Sallittaneen?<\/p>\n

\n
\n
Laanila<\/strong> (on osa Saarisel\u00e4n tunturijonon laitamilla olevaa aluetta. Se sijaitsee noin 5 – 10 km Saarisel\u00e4n keskustasta etel\u00e4\u00e4n)<\/div>\n<\/div>\n
\n

On kaksikin Laanilaa. Oulussahan on ensinn\u00e4kin Laaniska (siis Laanioja, (ent. Hiironen\/Hiirosoja tai Juurusoja jonka nimi tulee ruotsinkielen sanasta Plan ~ laakea, kentt\u00e4 etc.) ja sitten Oulussa on my\u00f6s Laanilan kaupunginosa, joka lienee saanut nimens\u00e4 Laanisen talosta\/suvusta.<\/p>\n

Mutta t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n m\u00f6kin alue, Laanila, ei ole saanut nime\u00e4\u00e4n talon tai suvun mukaan, vaan sekin, kuten Hangasojan nimikin, liittyy pyyntikulttuuriin. Laani\u00a0 on riistan (peuran*) ja kalan k\u00e4tk\u00f6- ja s\u00e4ilytyspaikka. Laani oli l\u00e4hde tai kaltio, johon saalis upotettiin piiloon.<\/p>\n

*Poro\u00a0on puoliksi kesytetty\u00a0peura, mutta sen kantamuoto on toinen\u00a0peuran\u00a0alalaji, tunturipeura.<\/em><\/span><\/p>\n

Kakslauttanen<\/strong><\/p>\n

My\u00f6s Kakslauttanen-sana tulee ajalta, jolloin n\u00e4ill\u00e4 meid\u00e4n m\u00f6kin tienoilla peuranpyynti oli t\u00e4rke\u00e4 elinkeino (nimenomaan hangaspyynti ~ Hangasoja) eli 1600 – 1800-luvuilla. Syystalvella, mets\u00e4styskauden lopulla peuranpyynnin saaliit ker\u00e4ttiin yhteen paikkaan. Tehtiin \u201dkakslauttanen\u201d = hirren\/kelon p\u00e4\u00e4lle tehtiin lankuista levy, ja sen p\u00e4\u00e4lle laitettiin saalislihat. Sitten taas lauta ja sen p\u00e4\u00e4lle kivi\u00e4. N\u00e4in saalis suojattiin pedoilta, ja se voitiin lumikelien tultua k\u00e4yd\u00e4 hakemassa. Kakslauttanen, juuri tuo paikka oli hyv\u00e4 saaliiden ker\u00e4\u00e4miseen, s\u00e4il\u00f6miseen ja sitten talvikelill\u00e4 hakemiseen.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

Hangasoja\u00a0<\/strong><\/p>\n

Miksei meid\u00e4n puromme nimi ole Hangaspuro, vaan Hangasoja? Oja ei kuulosta niin hyv\u00e4lt\u00e4 kuin puro.\u00a0 Oja on minun ajatuksissani k\u00e4sin tai koneella kaivettu, savinen, harmaavetinen, suora …\u00a0 Puro, saatikka tunturipuro, on kirkasvetinen, maaston muotoja mukaillen kulkeva, kaunis, pulputtava, kirjaimellisesti luonnollinen.<\/p>\n

Meid\u00e4n Hangasoja on kaikilla kriteereill\u00e4 puro, tunturipuro, ei mik\u00e4\u00e4n oja, – miksi nimess\u00e4 sitten on \u00b4oja\u00b4? Kyselin t\u00e4t\u00e4 joskus oppiaineemme professorilta, nimist\u00f6tieteellisest\u00e4 tutkimuksesta, paikannimist\u00f6st\u00e4 ja Suomen historiasta ja nimeomaan niiden yhteensovittamisesta ehk\u00e4 eniten tiet\u00e4v\u00e4lt\u00e4 esimiehelt\u00e4ni ja h\u00e4n kertoi, ett\u00e4 on kyse murre-eroista. N\u00e4ill\u00e4 seuduilla vuosisatoja sitten pyynnill\u00e4 kulkeneiden murteessa pienet vesivirrat olivat ojia, eiv\u00e4t puroja, ja n\u00e4m\u00e4 suomenkieliset pyyntimiehet ovat nimen purollemme antaneet. Siksi HangasOJA, ei HangasPURO.<\/p>\n

Mist\u00e4k\u00f6 sitten nimeen tulee\u00a0 Hangas? Hangas on peuranpyynniss\u00e4 k\u00e4ytetty ansa. N\u00e4ill\u00e4 m\u00f6kkitienoilla 1700- ja 1800-luvulla pyydettiin peuroja, paljonkin. Joten veden varrella k\u00e4ytetyst\u00e4 ansasta purolle nimi = Hangasoja.\u00a0 Alla piirroksessa (Lauri Skants) on hangasansa, joka on kiinni hangasaidassa. N\u00e4iden hangasaitojen j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 on maastosta l\u00f6ytynyt viel\u00e4 1900-luvulla.<\/p>\n

Peuranpyynnist\u00e4 ja Laanilan historiasta paljon lis\u00e4\u00e4 toimittamassani kirjassa Kultaa, poroja ja partisaaneja – Pieni pala Lapin historiaa<\/a><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Saariselk\u00e4<\/strong><\/p>\n

Nykyisin Saariselk\u00e4n\u00e4 tunnetun alueen nimi on aika nuori.<\/p>\n

Saariselk\u00e4 on alunperin tarkoittanut Suomujoesta it\u00e4\u00e4n sijaitsevaa tunturialuetta, eik\u00e4 siihen laskettu kuuluvaksi nykyist\u00e4 lomakeskusta eik\u00e4 edes Raututuntureiden yl\u00e4nk\u00f6\u00e4. Saariselk\u00e4 on v\u00e4hitellen laajentunut kattamaan my\u00f6s Raututunturit ja nelostien varteen syntyneen lomakaupungin. (Seppo J Partanen: Magneettim\u00e4est\u00e4 matkailukaupungiksi).<\/em><\/p>\n

\n
Kirjassa \u201dTietoa ja tarinaa Saariselilt\u00e4” (Yrj\u00f6 Teeriaho ja Jorma Mattson) kerrotaan, ett\u00e4 1800-luvun lopulla Vuotson suunnalle ja Sompion jokivarsille tuli l\u00e4nnest\u00e4 tunturisaamelaisia poroineen, ja he antoivat tuntureille saamelaisen nimen Sara\u010dielgi (tai Lukti\u010dielgi). Siis Luhta\/sarahein\u00e4selk\u00e4, koska alueella oli hyvi\u00e4 kenk\u00e4hein\u00e4laaksoja. Suomalaisten korviin\u00a0 Sara\u010dielgi kuulosti nimelt\u00e4 ’Saariselk\u00e4’.<\/div>\n<\/div>\n
<\/div>\n
Vaikka n\u00e4ill\u00e4 paljakoiden alarinteill\u00e4 ja kuruissa sarahein\u00e4\u00e4 onkin, on Saariselk\u00e4 nime\u00e4 selitetty my\u00f6s siten, ett\u00e4 tunturijono on kuin sel\u00e4n nikamat, pienet saaret nousevat maankuoren pinnalle.\u00a0 Kansanetymylogiaa? – Ehk\u00e4p\u00e4.<\/div>\n
<\/div>\n
T\u00e4m\u00e4 sanaselitys on my\u00f6s Saarisel\u00e4n mielest\u00e4mme parhaan pizzapaikan\/italialais-lappilaisen ruoan ravintolan nimess\u00e4: Fieno. Hein\u00e4 on italiaksi fieno. Saarisel\u00e4n ~ Sara\u010dielgin = sarahein\u00e4sel\u00e4n italialainen ravintola on – naturalmente – Fieno.<\/div>\n
<\/div>\n
Olisikohan huomenna aika t\u00e4ll\u00e4kin m\u00f6kkilomasellamme k\u00e4yd\u00e4 siell\u00e4? – Ehk\u00e4p\u00e4. Mikseip\u00e4.\u00a0 Joko se olisi kymmenes kerta?<\/div>\n
<\/div>\n
\n
<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Onninj\u00e4ljelle on l\u00f6ytynyt tekij\u00e4ns\u00e4. Tai siis melko varma selitys sille, miksi latup\u00e4tk\u00e4 Pieranvaaran ja Ahop\u00e4\u00e4n-Vahtamap\u00e4\u00e4n v\u00e4liss\u00e4 on saanut nimekseen ”Onninj\u00e4lki”. Eiliseen kyselyyni FB:n Saariselk\u00e4-ryhm\u00e4ss\u00e4 sain vastauksen (Savotta-kahvilan K. kertoi, ett\u00e4 juuri tuolla alueella paikallinen monitoimimies Onni Pyym\u00e4ki teki ”puun keruuta, rattori s\u00e4rkyi ja se oli pitk\u00e4\u00e4n mets\u00e4ss\u00e4 [juuri tuolla] alueella”. Onni j\u00e4tti rattorinsa ja j\u00e4lkens\u00e4 tunturin kupeelle. \ud83d\ude42 Ja h\u00e4n … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":48551,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[13,15,97],"tags":[],"class_list":["post-48549","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historiaa","category-lappi","category-mokkielamaa","latest_post"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pr4p4-cD3","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack-related-posts":[{"id":48534,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2024\/02\/onninjalki-etna-ja-korvasienipiiras\/","url_meta":{"origin":48549,"position":0},"title":"Onninj\u00e4lki, Etna ja korvasienipiiras","author":"Reija","date":"22.2.2024","format":false,"excerpt":"Onninj\u00e4lki T\u00e4n\u00e4\u00e4n ladulla. Ladulla huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 oli pilvinen, harmaa. Mutta keli olikin hyv\u00e4; hyv\u00e4 luisto, eik\u00e4 lipsunut, vaikka melkein puolet lenkist\u00e4 oli yl\u00e4m\u00e4ke\u00e4.\u00a0 K\u00e4vin Rumakurulla (vai\u00a0 Rumallakurulla?) ja lenkin puoliv\u00e4liss\u00e4 on p\u00e4tk\u00e4, joka on latukartassa merkitty nimell\u00e4 Onninj\u00e4lki. Kiinnostaisi tiet\u00e4\u00e4,\u00a0 mist\u00e4 nimi Onninj\u00e4lki-nimi juontuu? Kuka Onni tai mik\u00e4\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Lappi"","block_context":{"text":"Lappi","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/lappi\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/Rumakurulle-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/Rumakurulle-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/Rumakurulle-2.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/Rumakurulle-2.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":48567,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2024\/02\/ei-mitaan-postattavaa\/","url_meta":{"origin":48549,"position":1},"title":"Ei mit\u00e4\u00e4n postattavaa","author":"Reija","date":"26.2.2024","format":false,"excerpt":"Nyt on sellainen p\u00e4iv\u00e4. Eilenkin oli. Ja onhan n\u00e4it\u00e4 t\u00e4llaisia vuosien varrella ollut paljonkin. Yli kuusitoista vuotta olen joka ikinen p\u00e4iv\u00e4 kirjoittanut t\u00e4nne Tuulestatemmattuun jotakin. Ensi viikolla tulee t\u00e4yteen 6000 p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 juttua. Enimm\u00e4kseen tosia, tuulesta temmattujakin v\u00e4h\u00e4sen. P\u00e4ivitt\u00e4inen postaaminen on ollut el\u00e4m\u00e4ntapa, osa arkea, rutiini siin\u00e4 miss\u00e4 hampaiden pesu tai\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "M\u00f6kkiel\u00e4m\u00e4\u00e4"","block_context":{"text":"M\u00f6kkiel\u00e4m\u00e4\u00e4","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/mokkielamaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/Onninjaljella_-3.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/Onninjaljella_-3.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/Onninjaljella_-3.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x"},"classes":[]},{"id":37941,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2020\/01\/ulkosuomalaisten-mielenmaisemasta\/","url_meta":{"origin":48549,"position":2},"title":"Ulkosuomalaisten mielenmaisemasta","author":"Reija","date":"17.1.2020","format":false,"excerpt":"Sain joulun alla kirjan nimelt\u00e4 \"Kuntta\". Kunttahan tarkoittaa siirtovarvikkoa, siis \"mets\u00e4npohjaa\", jota siirret\u00e4\u00e4n pihoille. Meill\u00e4kin on m\u00f6kkipihassa aika iso alue kunttaa - muualta siirretty\u00e4 ja uuteen paikkaan juurtunutta varvikkoa ja sammalta. Kuntta siis periaatteessa kuvaa hyvin Suomesta ulkomaille muuttaneita ulkosuomalaisia. Mutta kuitenkin - jotenkin minusta nimen valinta t\u00e4lle ulkosuomalaisten kirjoituskokoelmalle\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Luettua"","block_context":{"text":"Luettua","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/luettua\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Scan0002-scaled-e1579328034401.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Scan0002-scaled-e1579328034401.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Scan0002-scaled-e1579328034401.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Scan0002-scaled-e1579328034401.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Scan0002-scaled-e1579328034401.jpg?resize=1050%2C600&ssl=1 3x"},"classes":[]},{"id":16505,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2013\/02\/yllattaen-ajankohtaista-historiaa\/","url_meta":{"origin":48549,"position":3},"title":"Yll\u00e4tt\u00e4en ajankohtaista historiaa","author":"Reija","date":"13.2.2013","format":false,"excerpt":"Juuri kun min\u00e4 olen p\u00e4\u00e4ssyt luennolla selitt\u00e4m\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 tuberkuloosi kuuluu niihin tauteihin, joita Suomessa ei en\u00e4\u00e4 tavata, ja kertonut, kuinka se oli pahimman luokan kansantauti ja kuinka Suomi oli t\u00e4m\u00e4n \"valkoisen surman\" mustaa aluetta,\u00a0ja otin oikein kuvan omasta opintokirjasta*, johon meid\u00e4n piti opiskeluaikana hommata leima todistukseksi, ett\u00e4 on k\u00e4ynyt tubi-kuvauksessa\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"tarkastus","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/02\/tarkastus-600x343.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/02\/tarkastus-600x343.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/02\/tarkastus-600x343.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x"},"classes":[]},{"id":12905,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2011\/11\/historiaa-lahelta\/","url_meta":{"origin":48549,"position":4},"title":"Historiaa l\u00e4helt\u00e4","author":"Reija","date":"24.11.2011","format":false,"excerpt":"Eih\u00e4n t\u00e4n\u00e4\u00e4n niin j\u00e4rin mukava s\u00e4\u00e4 ole ollut. Aamulla kun l\u00e4hdin liikenteeseen, vett\u00e4 satoi kaatamalla. P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kirkastui. Auttoiko se? Tied\u00e4 h\u00e4nt\u00e4. No on n\u00e4iss\u00e4 syystalven l\u00e4mpimiss\u00e4 (pakkasettomissa) s\u00e4iss\u00e4 puolensakin: k\u00e4vin kasvimaalta hakemassa salviaa kastikkeeseen. Se ja muutama muu yrtti viel\u00e4 ihan t\u00e4ytt\u00e4 tavaraa. Ja Linnanmaalla oli sellainen hieman nuupahtanut ty\u00f6nteon\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/vesimarras-600x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/vesimarras-600x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/vesimarras-600x400.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x"},"classes":[]},{"id":32835,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2017\/12\/kotimatkalla-nahtavaa-ja-luettavaa\/","url_meta":{"origin":48549,"position":5},"title":"Kotimatkalla n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja luettavaa","author":"Reija","date":"14.12.2017","format":false,"excerpt":"Ensimm\u00e4inen aamu viikkoon, jolloin taivas ei ollut pilvess\u00e4, ja y\u00f6n jatkunut lumisadekin oli lakannut kun rupesimme tekem\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6\u00e4 kotiin. Hissuksiin pakkailin ja siivoilin, Pehtoori teki viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n lumit\u00f6it\u00e4 ja hoiteli ulkona, liiteriss\u00e4 ja saunalla kaikki lepotilaan. Yhdeks\u00e4lt\u00e4 olimme tienp\u00e4\u00e4ll\u00e4. Pehtoori ajeli koko matkan, minulla oli lukemista, - ihan kuin aina\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Lappi"","block_context":{"text":"Lappi","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/lappi\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/Kotimatkalla_-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/Kotimatkalla_-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/Kotimatkalla_-2.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/Kotimatkalla_-2.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]}],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/Onnenjaljelle.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48549","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=48549"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48549\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/48551"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=48549"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=48549"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=48549"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}