{"id":48398,"date":"2024-02-05T21:13:33","date_gmt":"2024-02-05T19:13:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/?p=48398"},"modified":"2024-02-05T21:13:33","modified_gmt":"2024-02-05T19:13:33","slug":"runeberg-ja-muut-hiihtajat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2024\/02\/runeberg-ja-muut-hiihtajat\/","title":{"rendered":"Runeberg ja muut hiiht\u00e4j\u00e4t"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Runebergin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hiihtolenkill\u00e4 tuli pohdiskeltua hiiht\u00e4misen ”paikkaa” tai funktiota suomalaisten ja omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin.<\/p>\n

Runebergin Hirvenhiiht\u00e4j\u00e4t tuli\u00a0 tietysti mieleen. Niin kansalliskirjailija kuin Runeberg onkin ”Hirvin-hiiht\u00e4j\u00e4t runoelma” oli kuitenkin k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4, suomennettava. Sen teki Sysm\u00e4n kappalainen E. J. Blom, joka vuoden 1876 painoksen alussa pitk\u00e4\u00e4n perustelee ja selitt\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6ns\u00e4 perusteita ja ratkaisuja (ks. alla saatesanat). Olihan suomen kieli kirjallisena<\/em> viel\u00e4 hyvinkin kehityksens\u00e4 alkuvaiheessa.<\/p>\n

Suomessa 1800-luvulla, ja vuosisatoja sit\u00e4 ennen, hiiht\u00e4minen, hirvenhiihto ja vaikka kosiomatkalle meno, kuten sekin t\u00e4ss\u00e4 runoelmassa on mukana, oli liikkumiskeino. Talvella kulkuv\u00e4linein\u00e4 olivat sukset, – ja silloin suksiminen oli kaikkea muuta kuin vapaa-ajan viettoa mieluisalla tavalla. Eip\u00e4 silloin ollut edes k\u00e4sitett\u00e4 \u00b4vapaa-aika\u00b4.<\/p>\n

Viel\u00e4 1900-luvun puoliv\u00e4liin asti hiiht\u00e4minen oli monen elinkeinon (esim. mets\u00e4ty\u00f6, poronhoito, mets\u00e4stys) harjoittamisessa tarpeeellinen kulkuv\u00e4line.<\/p>\n

Ja varsinkin maaseudulla koulukkaat ovat taittaneet talviset koulumatkansa hiiht\u00e4en.\u00a0 Ja kyll\u00e4 mekin viel\u00e4 1960-luvun Oulussa kuljettiin kouluun suksilla. Kansanhiihtopisteit\u00e4 kun sai koulumatkahiiht\u00e4misest\u00e4kin. \ud83d\ude00 Mutta silloin hiihto oli ainakin kaupunkilaisille, niin aikuisille kuin lapsillekin, my\u00f6s vapaa-ajan viettoon liittyv\u00e4\u00e4. Hiihdeltiin merenj\u00e4\u00e4ll\u00e4, l\u00e4hisaariin appelsiinit ja makkaranpalat repussa, tai mentiin Virpiniemeen oikeille laduille ja m\u00e4kiin.<\/p>\n

Suomen sodissa, niin sis\u00e4llissodan aikana kuin viime sodissa sukset ja hiiht\u00e4minen olivat tietysti t\u00e4rke\u00e4 osa sodank\u00e4ynti\u00e4.<\/p>\n

Sodan aikaisesta hiiht\u00e4misest\u00e4 oli puhetta viime viikollakin kun M-mummun (anoppini) kanssa juteltiin. Vaikka olen h\u00e4nen kanssaan vuosien varrella aika paljonkin jutellut h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ennen naimisiinmenoa, nuoruusvuosista, el\u00e4m\u00e4nmenosta pikkupirtiss\u00e4 isossa perheess\u00e4, rippikoulusta, Tuomiper\u00e4n puotipuksun vuosista, niin koulunk\u00e4ynnist\u00e4 ei (ainakaan minun muistaakseni! \ud83d\ude42\u00a0 ) ole ennen paljon poristu. Nyt h\u00e4n sitten kertoi, kuinka koulumatkat (vain pari kilometri\u00e4 oli h\u00e4nen koulumatkansa) hiihdettiin, hiihtokilpailumenestyksest\u00e4 olen kyll\u00e4 kuullut aiemminkin. H\u00e4n on kyll\u00e4 kovin mieliss\u00e4\u00e4n minun hiihtoharrastukseni elpymisest\u00e4: ”Se se on oikiaa liikkumista, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n hissill\u00e4 yl\u00f6s ja sitten vaan alas huljutellen.”<\/p>\n

Mutta uutta tietoa oli se, kuinka koululaiset – jopa Ylivieskan Tuomiper\u00e4ll\u00e4 – joutuivat (ainakin) talvisodan aikana pakenemaan lumisiin metsiin. Ylivieska oli jo silloin t\u00e4rke\u00e4 rautatiepaikkakunta, koulu l\u00e4hell\u00e4 asemaa ja kun koneet id\u00e4st\u00e4 tammikuussa 1940 lensiv\u00e4t siit\u00e4 yli (mm. pommittamaan Oulua ja Raaheakin) tuli koululle tieto, ett\u00e4 oli l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 ulos.<\/p>\n

Tuolloin 9-vuotias M. ja luokkakaverit ottivat ”sielt\u00e4 koulun varaston naulakosta ne jauhos\u00e4kit, joihin jokainen oli virkannut oman renksun, ett\u00e4 se pysyi naulakossa. Ne tyhj\u00e4t jauhos\u00e4kit piti ostaa muutamalla lantilla kaupasta, talollisten lapsilla oli kai lakanoita tai huopia…\u00a0 Vaatteet p\u00e4\u00e4lle, tuohenpala ja tulitikut olikin jo taskussa tai otettiinko ne pulpetista, sitten se s\u00e4kki mukaan ja mett\u00e4\u00e4n. S\u00e4kkien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oltiin sitten hangen p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ettei ihan kylmetytty.”<\/p>\n

Kysyin, ett\u00e4 kuulitteko koskaan pommitusta, pelk\u00e4sittek\u00f6 paljon ja mit\u00e4 varten ne tuohenpalat ja tulitikut? Ette kai te siell\u00e4 saaneet mit\u00e4\u00e4n nuotioita sytytell\u00e4?\u00a0 – ”Ei ikin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n pommituksia kuultu eik\u00e4 n\u00e4hty, eik\u00e4 siksi kai niin kamalasti osattu pel\u00e4t\u00e4kk\u00e4\u00e4n. Mutta susia pel\u00e4ttiin! Niit\u00e4 kun sanottiin sielt\u00e4 rajan yli tulevan, ja siksi piti olla tulentekovehkeet. Ett\u00e4 saataisiin savua niit\u00e4 susia pelottammaan. Pommeja ei pel\u00e4tty, mutta susia.”<\/p>\n

 <\/p>\n

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~<\/p>\n

Linkin takana Runebergin #Hirvenhiiht\u00e4j\u00e4t”<\/p>\n

digi.kansalliskirjasto.fi<\/a><\/p>\n

\n

\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Runebergin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hiihtolenkill\u00e4 tuli pohdiskeltua hiiht\u00e4misen ”paikkaa” tai funktiota suomalaisten ja omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin. Runebergin Hirvenhiiht\u00e4j\u00e4t tuli\u00a0 tietysti mieleen. Niin kansalliskirjailija kuin Runeberg onkin ”Hirvin-hiiht\u00e4j\u00e4t runoelma” oli kuitenkin k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4, suomennettava. Sen teki Sysm\u00e4n kappalainen E. J. Blom, joka vuoden 1876 painoksen alussa pitk\u00e4\u00e4n perustelee ja selitt\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6ns\u00e4 perusteita ja ratkaisuja (ks. alla saatesanat). Olihan suomen kieli kirjallisena viel\u00e4 hyvinkin kehityksens\u00e4 alkuvaiheessa. … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":33230,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[13],"tags":[],"class_list":["post-48398","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historiaa","latest_post"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pr4p4-cAC","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack-related-posts":[{"id":44729,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2023\/02\/fredrikan\/","url_meta":{"origin":48398,"position":0},"title":"Fredrikan p\u00e4iv\u00e4n aattona","author":"Reija","date":"4.2.2023","format":false,"excerpt":"Porvoosta - Fredrika on varmasti t\u00e4st\u00e4 kulkenut ... Huomenna on Runebergin p\u00e4iv\u00e4. T\u00e4n\u00e4 vuonna min\u00e4 viet\u00e4n nimenomaan Fredrika Runebergin p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kaikki ansaittu kunnia miehelleenkin, mutta kyll\u00e4 nyt pieni (eik\u00e4 niin pienik\u00e4\u00e4n) feministi minussa kehottaa nauttimaan Runebergin torttuja nimenomaan Fredrikan muistolle ja kunniaksi. H\u00e4nen arvostuksensa nousi entisest\u00e4\u00e4n, kun kuuntelin viikolla Fredrikan\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/porvoo-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/porvoo-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/porvoo-2.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/porvoo-2.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":27534,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2016\/02\/ruunekreenin-paivana\/","url_meta":{"origin":48398,"position":1},"title":"Ruunekreenin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4","author":"Reija","date":"5.2.2016","format":false,"excerpt":"Runebergin p\u00e4iv\u00e4: j\u00e4\u00e4kaapissa on kaksikin Runebergin torttua. Kaupasta ostettuja, j\u00e4\u00e4nev\u00e4t minulta sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4. Joskus olen tehnyt itsekin, samalla\u00a0muistellut menneit\u00e4 ja sit\u00e4, miten voi saada \"syt\u00f6t\" Runebergin tortuista. Runeberg, joka muuten p\u00e4\u00e4si el\u00e4kkeelle jo 35-vuotiaana, on p\u00e4\u00e4ssyt my\u00f6s oululaisen Sara Wacklinin kirjaan \"Satanen muistelmaa Pohjanmaalta\", - Wacklin kuvaili pikkupoika-Runebergi\u00e4 n\u00e4in: \u201dH\u00e4nen kasvonsa\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"Nallikari 5.2.2015 klo 8.20 - mv-maisema","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Nallikari-5.2.2015-klo-8.20-mv-maisema-600x323.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Nallikari-5.2.2015-klo-8.20-mv-maisema-600x323.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Nallikari-5.2.2015-klo-8.20-mv-maisema-600x323.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x"},"classes":[]},{"id":40189,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2021\/02\/runeberg-muumit-ja-aatteita\/","url_meta":{"origin":48398,"position":2},"title":"Runeberg, muumit ja ”aatteita”","author":"Reija","date":"5.2.2021","format":false,"excerpt":"Runebergin p\u00e4iv\u00e4. Eik\u00e4 meill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n leivonnaisia. Jotain p\u00e4iv\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 symboliikkaa, runebergil\u00e4isen ajan h\u00e4iv\u00e4hdyksen olin kuitenkin n\u00e4kev\u00e4ni p\u00e4iv\u00e4n ulkoiluhetkell\u00e4ni. Joka itse asiassa venyi parituntiseksi. Montakin kohtaamista Oulun puistoissa ja jokirannassa, hautausmaalla ja keskustassa. Pikisaarentie EI ole Porvoossa, mutta vanhaa puutaloidylli\u00e4 siell\u00e4 kuitenkin on... ja Suomen lippu. Runebergil\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n kuin Fredrikan \"kaapintyhjennyskakkuset\".\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4"","block_context":{"text":"Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/aiheeton\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/Runebergin_paiva-1536x1024.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/Runebergin_paiva-1536x1024.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/Runebergin_paiva-1536x1024.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/Runebergin_paiva-1536x1024.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/Runebergin_paiva-1536x1024.jpg?resize=1050%2C600&ssl=1 3x"},"classes":[]},{"id":5938,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2010\/02\/runebergin-punssi\/","url_meta":{"origin":48398,"position":3},"title":"Runebergin punssi","author":"Reija","date":"4.2.2010","format":false,"excerpt":"Tein Runebergin torttuja. En ole tehnyt moneen vuoteen, mutta t\u00e4n\u00e4\u00e4n Kalevassa oli ohje niin ajattelin tehd\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ohjeessa tortut kostutetaan punssilla. Pehtoorilla kun oli lauantaita varten meno Alkoon muutenkin, pistin aamulla lehden luvun ohessa muistilappuunsa ett\u00e4 \"tuo punssia\". Pehtoori toi. Ennen olen maustanut runebergmuffinsit karvasmanteli\u00f6ljyll\u00e4, joskus rommillakin, mutta ett\u00e4 punssia.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4"","block_context":{"text":"Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/aiheeton\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/02\/runebergit-500x325.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200},"classes":[]},{"id":5264,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2009\/12\/valokuvatorstai-sininen-ja-valkoinen\/","url_meta":{"origin":48398,"position":4},"title":"Valokuvatorstai: sininen ja valkoinen","author":"Reija","date":"3.12.2009","format":false,"excerpt":"Valokuvatorstain aiheena sininen ja valkoinen. Ei ollut muuta mahdollisuutta kuin l\u00e4hte\u00e4 pihalle ottamaan t\u00e4m\u00e4 kuva. Laitan oheen jo viime vuonna julkaisemani artikkelin, joka liittyy kahden kynttil\u00e4n historiaan. Miksi Suomessa poltetaan itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kynttil\u00f6it\u00e4 ikkunoilla, miksi niit\u00e4 on juuri kaksi? Kahden kynttil\u00e4n lyhyt historia Moni suomalainen sytytt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 iltakuudelta kynttil\u00e4t ikkunalle. Mist\u00e4\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"Kaksi kynttil\u00e4\u00e4 ikkunalla","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/12\/Kaksi-kynttil%C3%A4%C3%A4-ikkunalla1-330x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200},"classes":[]},{"id":15911,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2012\/12\/itsenaisyyspaiva-hangasojalla\/","url_meta":{"origin":48398,"position":5},"title":"Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4 Hangasojalla","author":"Reija","date":"6.12.2012","format":false,"excerpt":"Iltainen oli sy\u00f6ty. Ja j\u00e4\u00e4nyt my\u00f6s oli torpan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n loppuja vain, v\u00e4h\u00e4n kaljaa tuoppien pohjiin, kantoja reik\u00e4v\u00e4n leiv\u00e4n ja muikkuja, my\u00f6s perunoita. Pirttikin l\u00e4mpim\u00e4n herttainen oli, luota kun lieden hiillos r\u00e4iskyess\u00e4n tulen hehkua henki ja peitti pilviin tupruaviin katon: vain p\u00e4repuut, reki vaivoin n\u00e4htiin orsien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 -ne saivat kuivua siell\u00e4.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Lappi"","block_context":{"text":"Lappi","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/lappi\/"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/Ladulla-Saariselka-Laanila-talvi_-6.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48398","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=48398"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48398\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/33230"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=48398"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=48398"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=48398"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}