{"id":47961,"date":"2023-12-09T22:46:07","date_gmt":"2023-12-09T20:46:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/?p=47961"},"modified":"2023-12-10T17:18:12","modified_gmt":"2023-12-10T15:18:12","slug":"menneesta-tahan-paivaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2023\/12\/menneesta-tahan-paivaan\/","title":{"rendered":"Menneest\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Eilen oli t\u00e4ytel\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4. Sen j\u00e4lkeen syke ja ajatukset korkealla, levottomia, lennokkaita, haikeita ja kiitollisia, joten y\u00f6unikin oli levoton, muistorikas, katkonainen, h\u00e4ilyv\u00e4.<\/p>\n

Olen ollut ehk\u00e4 20 karonkassa, noin 35 v\u00e4it\u00f6stilaisuudessa, ja eilinen v\u00e4it\u00f6sp\u00e4iv\u00e4 j\u00e4\u00e4nee muistoihin yhten\u00e4 parhaimmista. Se oli Seurahuoneen toisen kerroksen kabinetissa, milj\u00f6\u00f6ss\u00e4 joka sopi enemm\u00e4n kuin oivallisesti v\u00e4ittelij\u00e4n persoonaan ja v\u00e4it\u00f6skirjan aiheeseen<\/a>.\u00a0 (Vink! Joululahjakirja!)<\/em><\/span> 1800-luvulla el\u00e4neen tervaporvarinrouva Jeanette Snellmanin el\u00e4m\u00e4ntapa kiinnostaa tietysti minuakin. Ovathan Oulun 1800-luvun (ja 1900-luvun alkupuolen) historia, sosiaalihistoria, arjen historia olleet minunkin tutkimuskohteideni joukossa. Edelleen olen v\u00e4h\u00e4n h\u00e4mmentynyt ja kiitollinen, ett\u00e4 sain kutsun my\u00f6s karonkkaan, en todellakaan tunne sit\u00e4 ansainneeni, mutta niin hyvill\u00e4 mielin olen, kun sain olla mukana.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

V\u00e4ittelij\u00e4n avoin ja paljon hyv\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt kiitospuheenvuoro, nelj\u00e4n tytt\u00e4ren musiikkiesitykset (3 viulua ja sello, mm. Mozarin Pieni y\u00f6soitto<\/em>, laulaen Suomen laulu),<\/em> pitk\u00e4st\u00e4 aikaa hienon hieno gastronominen illallinen, kauniissa salissa (johon siihenkin liittyy hyvi\u00e4 karonkkamuistoja<\/a>), juhlallisesti – tekisi mieleni k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa ’s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten’ – pukeutuneiden v\u00e4ittelij\u00e4n l\u00e4heisten ja ohjaajien, kollegoiden seurassa, oli oikeasti hyv\u00e4\u00e4 tekev\u00e4 ja aika syv\u00e4sti koskettava tilaisuus, joka huipentui v\u00e4ittelij\u00e4n 92-vuotiaan isot\u00e4din puheenvuoroihin!<\/p>\n

Plaseeraus vei minut hyvien, vanhojenkin \ud83d\ude42 ty\u00f6kavereiden viereen, ja se oli tietysti mukavaa.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

~~~~~~~~~~~~~~~~<\/p>\n

Kun oli t\u00e4llekin p\u00e4iv\u00e4lle tiedossa hyv\u00e4\u00e4 ja hauskaa, niin olin aivan liian aikaisin hereill\u00e4, v\u00e4syneen\u00e4, ajatuksissani viel\u00e4 eilisess\u00e4 viipyilev\u00e4.<\/p>\n

Mutta brunssille tulleet kasivee ja viisvee saivat mummin hereille, nauttimaan t\u00e4st\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Ja yhtym\u00e4kohtia eiliseen l\u00f6ytyi. Koska varsinkin Eepi on jo monta viikkoa halunnut k\u00e4yd\u00e4 – taas – museossa (ks. kuvassa m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen nousu kohti museon seuraavaa kerrosta), pys\u00e4hdyimme pitk\u00e4\u00e4n laiva Toivon pienoismallin \u00e4\u00e4relle. Onhan se Jeanette Snellmanin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin ollut t\u00e4rke\u00e4 laiva. Kuten koko Oulun historiassa.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Museosta Rotuaarille, jossa oli poroja!!! ja kirjakauppaan, ja sitten M\u00e4kk\u00e4rille! Mummi oli t\u00e4n\u00e4\u00e4n helposti suosteltavissa sinne lounaalle.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Nyt on tiedossa seesteisempi vaihe. Ehk\u00e4 jopa hiljalleen laskeutuminen joulua kohti….<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eilen oli t\u00e4ytel\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4. Sen j\u00e4lkeen syke ja ajatukset korkealla, levottomia, lennokkaita, haikeita ja kiitollisia, joten y\u00f6unikin oli levoton, muistorikas, katkonainen, h\u00e4ilyv\u00e4. Olen ollut ehk\u00e4 20 karonkassa, noin 35 v\u00e4it\u00f6stilaisuudessa, ja eilinen v\u00e4it\u00f6sp\u00e4iv\u00e4 j\u00e4\u00e4nee muistoihin yhten\u00e4 parhaimmista. Se oli Seurahuoneen toisen kerroksen kabinetissa, milj\u00f6\u00f6ss\u00e4 joka sopi enemm\u00e4n kuin oivallisesti v\u00e4ittelij\u00e4n persoonaan ja v\u00e4it\u00f6skirjan aiheeseen.\u00a0 (Vink! Joululahjakirja!) 1800-luvulla el\u00e4neen tervaporvarinrouva Jeanette … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":47950,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[75,32],"tags":[],"class_list":["post-47961","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-isovanhemmuus","category-yliopistoelamaa","latest_post"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/20231208_182701-1-scaled.jpg","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pr4p4-ctz","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack-related-posts":[{"id":9717,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2010\/11\/historia-on-hienoa\/","url_meta":{"origin":47961,"position":0},"title":"Historia on hienoa!","author":"Reija","date":"27.11.2010","format":false,"excerpt":"CIA:n vakoojat Kostamuksessa, saamelaisten uskonto 1600-luvulla, keskustelu sosialisoinnista 1940- ja 1950-luvun suomalaisessa sanomalehdist\u00f6ss\u00e4, moottorisahan tulo Pohjois-Suomen metsiin ja sen vaikutus ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n, isojako Lapissa, --- ja minulle mielenkiintoisimpana torppareiden asema ja vapautuminen mikrohistoriallisen tarkastelun keski\u00f6ss\u00e4, voimalaitosrakentaminen versus kalastaminen sodan j\u00e4lkeisess\u00e4 Pohjois-Suomessa ja 1800-luvun j\u00e4lkipuolella papiston \"s\u00e4\u00e4tykierto\". Professorin kanssa taas oltiin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":15117,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2012\/08\/humanistit-maikkulassa\/","url_meta":{"origin":47961,"position":1},"title":"Humanistit Maikkulassa","author":"Reija","date":"23.8.2012","format":false,"excerpt":"Miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n -p\u00e4iv\u00e4 Maikkulassa. Menin tuntia ennen kuin info- ja koulutusp\u00e4iv\u00e4 alkoikaan. Halusin kuvata, ja k\u00e4veleskell\u00e4 Oulujokirannan syyskes\u00e4n aamussa. Maikkula on minulle t\u00e4rke\u00e4 paikka. Olen viett\u00e4nyt siell\u00e4 5-vuotissyntt\u00e4rini. Ja karonkkanikin vietettiin siell\u00e4. Promootiopurjehdusta olin sinne j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4. \u00a0Ja \u00e4idin 80-vuotissyntt\u00e4rit vietettiin siell\u00e4.. Maikkula on paljolti 1800-luvun asuunsa entis\u00f6ity kartanorakennuskokonaisuus.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4"","block_context":{"text":"Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/aiheeton\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Maikkulassa-Miss%C3%A4-mentiin-3-484x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200},"classes":[]},{"id":20719,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2014\/04\/aprillia-aprillia-aprillipaivan-lyhyt-historia\/","url_meta":{"origin":47961,"position":2},"title":"Aprillia, aprillia – aprillip\u00e4iv\u00e4n lyhyt historia","author":"Reija","date":"1.4.2014","format":false,"excerpt":"\"Aprillia, aprillia, sy\u00f6 silli\u00e4 ja juo kuravett\u00e4 p\u00e4\u00e4lle!\" - Miksi juuri silli\u00e4, miksi kuravett\u00e4? \u00a0\"Kuravett\u00e4\" lienee \"k\u00e4\u00e4nn\u00f6svirhe\": aprillausperinne kun on tullut Suomeen Ruotsin kautta (kuten suunnilleen kaikki muukin) ja siell\u00e4 jo 1700-luvulla aprillip\u00e4iv\u00e4n kepposten p\u00e4\u00e4lle rallateltiin pilkkalorua \"April, april, din dumma sill, jag kan lura som jag vill\". \u00a0\"Kan lura\"\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/Almanakka-4_1800.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/Almanakka-4_1800.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/Almanakka-4_1800.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/Almanakka-4_1800.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":7718,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2010\/07\/piknikin-historia-ja\/","url_meta":{"origin":47961,"position":3},"title":"Piknikin historia – ja kes\u00e4kisan tulos","author":"Reija","date":"2.7.2010","format":false,"excerpt":"\u00a0 ____________________________________ Piknikin pitk\u00e4 historia lyhyesti Ensimm\u00e4iset kirjalliset maininnat piknikeist\u00e4 ovat Ranskasta 1500-luvulta. Varsinaisesti kansan syv\u00e4t rivit innostuivat ev\u00e4sretkeilem\u00e4\u00e4n 1700-luvun lopulla. Suuren vallankumouksen (1789) j\u00e4lkeen kaupunkien laajat, vehre\u00e4t puistot avautuivat my\u00f6s rahvaalle; aiemmin niihin olivat p\u00e4\u00e4sseet vain yl\u00e4luokka ja aateliset. Piknikin suosiota lis\u00e4si sekin, ett\u00e4 erityisesti kaupunkilaisilla alkoi olla ero\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Kolumni"","block_context":{"text":"Kolumni","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/kolumni\/"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":2877,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2009\/03\/historia-lyomaaseena\/","url_meta":{"origin":47961,"position":4},"title":"Historia ly\u00f6m\u00e4aseena?","author":"Reija","date":"23.3.2009","format":false,"excerpt":"Kaksi artikkelipyynt\u00f6\u00e4 ja yhden v\u00e4it\u00f6skirjan ohjaajaksi nimitt\u00e4minen yhdelle p\u00e4iv\u00e4lle. Toisesta artikkelista oli mahdollisuus kielt\u00e4yty\u00e4. Niin tein. Haluaisin kovastikin kirjoittaa, tehd\u00e4 tutkimusta, mutta mill\u00e4 ajalla? Nyt on taas duunissa sellainen vaihe, jotta hyv\u00e4 jos saan kiireelliset ja ajankohtaiset asiat tehdyksi ajallaan. Ja sitten soittaa joku huru-ukko joka uskoo l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 historiasta perusteita\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":16444,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2013\/02\/arkea-tanaan-ja-1700-luvulla\/","url_meta":{"origin":47961,"position":5},"title":"Arkea t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja 1700-luvulla","author":"Reija","date":"5.2.2013","format":false,"excerpt":"Meninp\u00e4h\u00e4n aamulla paraatiovesta duuniin. Yleens\u00e4 menen takapihalta, henkil\u00f6kunnan parkkipaikat kun ovat siell\u00e4, mutta t\u00e4n\u00e4\u00e4n kiersin \"pallon puolelle\". Koskapa viikonloppuna otetut panoraamal\u00e4ksykuvat eiv\u00e4t oikein tyydytt\u00e4neet silm\u00e4\u00e4ni, yritin parempia Linnanmaan pihalla. No tied\u00e4 h\u00e4nt\u00e4. Ja nyt t\u00e4m\u00e4n blogin k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4, web-hotelli, pilvenreuna, http-protokolla tai mik\u00e4 halavattu lieneek\u00e4\u00e4n, josta minun ei kuulukaan tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n!\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47961","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47961"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47961\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/47950"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47961"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47961"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47961"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}