{"id":42571,"date":"2022-03-15T21:44:36","date_gmt":"2022-03-15T19:44:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/?p=42571"},"modified":"2022-03-15T22:07:35","modified_gmt":"2022-03-15T20:07:35","slug":"onko-kaikki-vain-yhdesta-kiinni","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2022\/03\/onko-kaikki-vain-yhdesta-kiinni\/","title":{"rendered":"Onko kaikki vain yhdest\u00e4 kiinni?"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: justify;\">Yksil\u00f6n merkitys historiassa? &#8211; Sit\u00e4h\u00e4n historioitsijat ovat kautta maailman sivu pohtineet. Olenpa min\u00e4kin kirjoittanut aiheesta yhden referee-artikkelin ja muistaakseni ainakin kaksi populaarimpaa juttua. Kirjoituttanut opiskelijoilla aihepiirist\u00e4 esseit\u00e4.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Aiheesta on vuosisatojen kuluessa tehty v\u00e4it\u00f6skirjoja, pidetty konferensseja, luennoitu maailman yliopistoissa. Yksi eniten t\u00e4m\u00e4n aihepiirin tiimoilta k\u00e4yty (ei aina niin tiukan tieteellinen) pohdiskelu liittyy siihen, ett\u00e4 millainen maailma nyt olisikaan, jos A. Hitlerin nimi olisi aikanaan sittenkin ollut Wienin taideakatemiaan hyv\u00e4ksyttyjen opiskelijoiden luettelossa. Ent\u00e4 jos h\u00e4n olisi p\u00e4\u00e4ssyt kouluttautumaan taidemaalariksi tai arkkitehdiksi?<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Usein pohditaan my\u00f6s, toistaako historia itse\u00e4\u00e4n? Tuli vaan mieleen, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n yhden aikansa suurimman hallitsijan kuolemasta on 2066 vuotta; Caius Julius Caesar murhattiin Pompeiuksen teatterin\u00a0 edustalle; <a href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10652307\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Lago Argentiinan reunalla<\/a> ovat monet Rooman k\u00e4vij\u00e4t k\u00e4yneet. On kyll\u00e4 toinenkin teoria\/ep\u00e4ily paikasta, jossa Caesar kuoli, ja sen kohdalla on nykyisin ravintola, jossa me k\u00e4vimme uutena vuonna 2006.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Niin tai n\u00e4in: maaliskuun iduksena 15.3. Caesar sai surmansa kun Cassiuksen ja Brutuksen johtama salaliitto onnistui tavoitteessaan. K\u00e4\u00e4ntyik\u00f6 maailmanhistorian suunta t\u00e4m\u00e4n yhden miehen kuoltua? Olisiko kukaan muu kuin juuri Caius Julius Caesar voinut luoda sellaista Roomaa kuin h\u00e4n teki? Ent\u00e4 jos&#8230; Jos CJG, AH tai\u00a0 &#8230;<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Caesarin kaudella otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n juliaaninen kalenteri, joka vaihdettiin gregoriaaniseen uuden ajan alussa, 1500-luvulla, mutta Suomessa vasta 1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Suomessa autonomian aikana, Suomen ollessa Ven\u00e4j\u00e4n suuriruhtinaskunta, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli eri ajanlasku kuin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Niinp\u00e4 kaikissa Pietarissa laadituissa Suomea koskevissa asiakirjoissa on kaksoisp\u00e4iv\u00e4ys, toinen \u201duutta\u201d ja toinen \u201dvanhaa\u201d lukua varten.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">T\u00e4m\u00e4 ajanlaskujen &#8221;eriaikaisuus&#8221; on syyn\u00e4 siihen, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n lokakuun vallankumous tapahtui juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa, mutta sen muistoa vietettiin\/vietet\u00e4\u00e4n? gregoriaanisen kalenterin mukaan marraskuussa. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 maalis- ja lokakuun vallankumousten otettiin gregoriaaninen kalenteri k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuoden 1918 alussa. Tammikuun viimeisen p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen tuli suoraan 14.2.1918.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">T\u00e4h\u00e4n <a href=\"https:\/\/www.meteorologiaenred.com\/fi\/calendario-solar.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">yksi suora lainaus<\/a><\/p>\n<blockquote>\n<h3 style=\"text-align: justify;\"><span id=\"Calendarios_solares_tropicales\">Trooppiset aurinkokalenterit<\/span><\/h3>\n<p class=\"gt-block\" style=\"text-align: justify;\">Trooppinen aurinkokalenteri on trooppisten vuosien hallitsema kalenteri, ja sen kesto on noin 365 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, 5 tuntia, 48 minuuttia ja 45 sekuntia (365,24219 p\u00e4iv\u00e4\u00e4).\u00a0Trooppinen vuosi voi olla kev\u00e4t- tai syysp\u00e4iv\u00e4ntasauksesta seuraavaan,\u00a0tai kes\u00e4- tai talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksesta seuraavaan.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Vaikka nykyisess\u00e4 gregoriaanisessa kalenterissa on 365 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 normaalissa vuodessa, lis\u00e4\u00e4mme karkausp\u00e4iv\u00e4n l\u00e4hes joka nelj\u00e4s vuosi pysy\u00e4ksemme trooppisen vuoden tahdissa. Ilman oikeaa karkausvuosien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kalenterimme menee nopeasti ep\u00e4tahtiin. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu Juliaanisessa kalenterissa liian monella karkausvuodella. Lopulta se syrj\u00e4ytti gregoriaanisen kalenterin.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Seuraavat ovat trooppisia aurinkokalentereita:<\/p>\n<ul style=\"text-align: justify;\">\n<li>gregoriaaninen kalenteri<\/li>\n<li>Julian kalenteri<\/li>\n<li>Baha&#8217;i kalenteri<\/li>\n<li>Hindu kalenteri<\/li>\n<li>Koptilainen kalenteri<\/li>\n<li>Iranin kalenteri (Jal_li-kalenteri)<\/li>\n<li>Tamilin kalenteri<\/li>\n<li>Thaimaalainen aurinkokalenteri<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"gt-block\" style=\"text-align: justify;\">Jokaisessa n\u00e4ist\u00e4 kalentereista on 365-p\u00e4iv\u00e4inen vuosi, ja joskus sit\u00e4 laajennetaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yksi p\u00e4iv\u00e4 karkausvuodeksi. T\u00e4t\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 kutsutaan &#8221;lajitteluksi&#8221;, jossa lis\u00e4tyt p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t on &#8221;porrastettu&#8221;.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n kaikista kalentereista, tai ehk\u00e4 sittenkin niiden vuoksi, olemme saaneet viett\u00e4\u00e4 hienon Dionysia-illan. L\u00e4\u00e4ninhallituksen tiloissa, monien yst\u00e4vien ja uusien tuttavuuksien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4, keskustellen vai jopa ihan diskuteeraten, hyvin sy\u00f6den, vuosituhantinen historia ja hyvin sy\u00f6minen, levollinen ilta yhdist\u00e4v\u00e4t. Kiitollisena siit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 maaliskuun idus on ollut hyv\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2022\/03\/onko-kaikki-vain-yhdesta-kiinni\/a-16\/#main\" rel=\"attachment wp-att-42572\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" data-attachment-id=\"42572\" data-permalink=\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2022\/03\/onko-kaikki-vain-yhdesta-kiinni\/a-16\/\" data-orig-file=\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/A-16.jpg\" data-orig-size=\"900,579\" data-comments-opened=\"1\" data-image-meta=\"{&quot;aperture&quot;:&quot;4.5&quot;,&quot;credit&quot;:&quot;REIJA SATOKANGAS&quot;,&quot;camera&quot;:&quot;Canon EOS 5D Mark IV&quot;,&quot;caption&quot;:&quot;&quot;,&quot;created_timestamp&quot;:&quot;1647360049&quot;,&quot;copyright&quot;:&quot;&quot;,&quot;focal_length&quot;:&quot;44&quot;,&quot;iso&quot;:&quot;6400&quot;,&quot;shutter_speed&quot;:&quot;0.005&quot;,&quot;title&quot;:&quot;&quot;,&quot;orientation&quot;:&quot;0&quot;}\" data-image-title=\"A-16\" data-image-description=\"\" data-image-caption=\"\" data-large-file=\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/A-16.jpg\" class=\"aligncenter size-full wp-image-42572\" src=\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/A-16.jpg\" alt=\"\" width=\"900\" height=\"579\" srcset=\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/A-16.jpg 900w, https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/A-16-622x400.jpg 622w, https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/A-16-300x193.jpg 300w, https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/A-16-768x494.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px\" \/><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yksil\u00f6n merkitys historiassa? &#8211; Sit\u00e4h\u00e4n historioitsijat ovat kautta maailman sivu pohtineet. Olenpa min\u00e4kin kirjoittanut aiheesta yhden referee-artikkelin ja muistaakseni ainakin kaksi populaarimpaa juttua. Kirjoituttanut opiskelijoilla aihepiirist\u00e4 esseit\u00e4. Aiheesta on vuosisatojen kuluessa tehty v\u00e4it\u00f6skirjoja, pidetty konferensseja, luennoitu maailman yliopistoissa. Yksi eniten t\u00e4m\u00e4n aihepiirin tiimoilta k\u00e4yty (ei aina niin tiukan tieteellinen) pohdiskelu liittyy siihen, ett\u00e4 millainen maailma nyt olisikaan, jos A. Hitlerin &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[13],"tags":[],"class_list":["post-42571","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historiaa","latest_post"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pr4p4-b4D","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack-related-posts":[{"id":18920,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2013\/10\/2200\/","url_meta":{"origin":42571,"position":0},"title":"2200","author":"Reija","date":"2.10.2013","format":false,"excerpt":"\"Kuta pitempi vy\u00f6 sit\u00e4 lyhempi el\u00e4m\u00e4!\" Terveydenhoitolehdess\u00e4 todettiin n\u00e4in sotien j\u00e4lkeen. Olen t\u00e4ss\u00e4 lueskellut gradun, jossa tutkittiin\u00a0Terveydenhoitolehdess\u00e4 annettua ravitsemusvalistusta vuosien 1934 - 1961 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Jopas oli mielenkiintoinen tutkielma. T\u00e4m\u00e4n syksyn kandiseminaarisumassakin on terveyshistorian t\u00f6it\u00e4 useampiakin (KLIKS). Tuntuu olevan nyt historianopiskelijoiden kiinnostuksen kohteena ruoka, terveys, arki, lapset, ymp\u00e4rist\u00f6, ja sotakin,\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Bloggailu&quot;","block_context":{"text":"Bloggailu","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/bloggailu\/"},"img":{"alt_text":"Aiheita","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/10\/Aiheita-211x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200},"classes":[]},{"id":11619,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2011\/05\/hyva-paiva-tanaan\/","url_meta":{"origin":42571,"position":1},"title":"Hyv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n","author":"Reija","date":"12.5.2011","format":false,"excerpt":"Tyt\u00e4rk\u00f6 toi l\u00e4mm\u00f6n tullessaan? Molemmat (tytt\u00e4ren paluu ja l\u00e4mp\u00f6) asiat hyvi\u00e4. Paljon muutakin hyv\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Sain kukkakimpun. Opiskelijoilta (tarkkaan ottaen Humanistiselta Killalta). Kukkiin liittyi kaikenlaista muutakin,\u00a0 niinkin paljon, ett\u00e4 jutusta tehtiin tiedote yliopiston \"Suureen jakeluun\". Tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4\u00a0 koko yliopiston yli kymmentuhantinen opiskelija- ja henkil\u00f6kuntav\u00e4ki sai linkin, jonka\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Yliopistoel\u00e4m\u00e4\u00e4&quot;","block_context":{"text":"Yliopistoel\u00e4m\u00e4\u00e4","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/yliopistoelamaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Killan-Gerbera-539x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Killan-Gerbera-539x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Killan-Gerbera-539x400.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x"},"classes":[]},{"id":8375,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2010\/08\/jain-miettimaan\/","url_meta":{"origin":42571,"position":2},"title":"J\u00e4in miettim\u00e4\u00e4n","author":"Reija","date":"30.8.2010","format":false,"excerpt":"Olen joskus aiemminkin (klikkaa ihmeess\u00e4) kirjoittanut \u00a0t\u00e4m\u00e4n jutun: \u00a0 \u201cJos olet juoksija, juokse. Jos olet honka, humise.\u201d Jos olet lehtori, lehtoroi? T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen taas kerran mietin, mit\u00e4 se lehtorointi oikein onkaan? Mit\u00e4 min\u00e4 haluan sen olevan? T\u00e4n\u00e4\u00e4n se on ainakin ollut puhumista. Oikeastaan koko p\u00e4iv\u00e4n puhumista. \u00a0Ei, ei opettamista,\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Yliopistoel\u00e4m\u00e4\u00e4&quot;","block_context":{"text":"Yliopistoel\u00e4m\u00e4\u00e4","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/yliopistoelamaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":27231,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2015\/12\/vanhoja-kuvia\/","url_meta":{"origin":42571,"position":3},"title":"Vanhoja kuvia","author":"Reija","date":"27.12.2015","format":false,"excerpt":"Viikkohaasteen aika. Ja t\u00e4lle viikolle sen asettaminen on meill\u00e4 koulussa, ja samalla t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Temmatussa, minun teht\u00e4v\u00e4ni. N\u00e4in joulun j\u00e4lkeen, vuoden pian vaihtuessa, historioitsijan oli vaan valittava aiheeksi \"Mennyt aika\". Historiaa kuvissa: mennyt maailma, historian havinaa, eilinen, viime vuosi, kulunut vuosi, ... mit\u00e4 keksitk\u00e4\u00e4n kuvata. Mennyt aika -aihe liittyy my\u00f6s siihen,\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Historiaa&quot;","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"Lapsuuskuvia","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/Lapsuuskuvia-568x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/Lapsuuskuvia-568x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/12\/Lapsuuskuvia-568x400.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x"},"classes":[]},{"id":44570,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2023\/01\/kaksi-eri-maailmaa-kameran-lapi-molemmat\/","url_meta":{"origin":42571,"position":4},"title":"Kaksi eri maailmaa &#8211; kameran l\u00e4pi molemmat","author":"Reija","date":"13.1.2023","format":false,"excerpt":"Olen ollut omassa maailmassani kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4: kameran kanssa ruoan \u00e4\u00e4rell\u00e4 ja tiedemaailmassa. Eilen ruokakuvaukset De Gamlas Hemiss\u00e4, jossa t\u00e4n\u00e4\u00e4n on julkistettu uusi menu: illallinen kaikkine ruokalajeineen oli kamerani kuvauksen kohteena. Voitte olla varmoja, ett\u00e4 kuvatessa tuli n\u00e4lk\u00e4. Samaan aikaan henkil\u00f6kunta\/tarjoilijat saivat maisteltavaksi uuden listan annokset. Kyll\u00e4 min\u00e4kin sain\/olisin voinut maistella,\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Muistikuvia&quot;","block_context":{"text":"Muistikuvia","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/muistikuvia\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/vaitos-3.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/vaitos-3.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/vaitos-3.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/vaitos-3.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":47085,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2023\/09\/aidit-ja-tyttaret-sodat-ja-rauhat\/","url_meta":{"origin":42571,"position":5},"title":"\u00c4idit ja tytt\u00e4ret &#8211; sodat ja rauhat","author":"Reija","date":"19.9.2023","format":false,"excerpt":"T\u00e4m\u00e4n tavallisen syyskuun tiistain kulku on ollut hyvinkin tavallinen, pl. ett\u00e4 k\u00e4vimme Pehtoorin ehdotuksesta kaupungissa Golden Flowerissa lounaalla. Muutoin siis py\u00f6r\u00e4ily\u00e4, hyvin rajallisesti kotit\u00f6it\u00e4 ja aika lailla kuvahommia. Kaikki n\u00e4m\u00e4 kulkivat taustalla, huomaamatta, koskapa kuuntelin melkein yhdell\u00e4 kertaa Satu Saarisen kirjan, Annikin sota ja rauha. Eilen julkaistu historiallinen el\u00e4m\u00e4kerta kemil\u00e4isen\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Luettua&quot;","block_context":{"text":"Luettua","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/luettua\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/09\/Annikin_sotajarauha.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200},"classes":[]}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42571","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=42571"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42571\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=42571"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=42571"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=42571"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}