Jeffrey Archer, Miekkaa vahvempi<\/strong><\/p>\n Jeffrey Archer, Maksun aika<\/strong><\/p>\n Jeffrey Archer, Vaietut salaisuudet<\/strong><\/p>\n Jeffrey Archer, Is\u00e4n synnit<\/strong><\/p>\n Jeffrey Archer, Vain aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n Tarina Cliftonin ja Barringtonin sukujen vaiheista alkaa 1920-luvulta, enimm\u00e4kseen se sijoittuu Brixtoniin, mutta my\u00f6s Yhdysvaltoihin, Skotlantiin, sotavuosina Saksaan ja Ranskaan, Afrikkaankin, ja viidenness\u00e4 osassa oltiin Neuvosliitossakin. Kirjassa on aatelisia, ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4, glamouria, v\u00e4h\u00e4n \u00f6vereit\u00e4 juonenk\u00e4\u00e4nteit\u00e4, paljon oikeusistuntoja, sotaa, rauhaa, rikollisia ja rakkautta, politiikkaa ja perienglantilaista el\u00e4m\u00e4nmenoa. Archeria tituleerataan loistavaksi tarinankertojaksi, ja kyll\u00e4 h\u00e4n sellainen onkin. Jotenkin sellainen vanhanaikainen historiallinen romaanisarja, tuntuu ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tyylisi\u00e4 luin aika paljon joskus keskikoulun loppuvuosina.<\/p>\n Koska n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 ett\u00e4 kaikki seitsem\u00e4n tulee kuunneltua, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 olen viihtynyt n\u00e4iden parissa. Ne ovat hyv\u00e4\u00e4, etten sanoisi laadukasta, viihdekirjallisuutta.<\/p>\n Harvoin tulen kiinnitt\u00e4neeksi \/osaan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, onko kirja k\u00e4\u00e4nnetty hyvin, mutta t\u00e4m\u00e4n sarjan kohdalla olen miettinyt ett\u00e4 t\u00e4ytyy olla kyse k\u00e4\u00e4nn\u00f6slapsuksista. En filologina osaa sanoa, mutta historioitsijalle s\u00e4r\u00e4ht\u00e4\u00e4 pahasti, kun joku 1920-luvulla ”t\u00f6pp\u00e4\u00e4” tai 30-luvulla ”operaattori” yhdist\u00e4\u00e4 puhelun tai pojat ”lintsaavat” 50-luvun sis\u00e4oppilaitoksesta. Ei n\u00e4it\u00e4 anakronismeja montaa ollut, mutta joka kerta tupisin paheksuvasti hiljaa mieless\u00e4ni.\u00a0 N\u00e4ist\u00e4 huolimatta sarjaa voin suositella.<\/p>\n (jos kirjan nimi on punaisella, se on linkki kirjan esittelyyn Bookbeatin sivulla)<\/p>\n Lucinda Riley, Oliivipuu ***<\/strong><\/p>\n Toinen hyv\u00e4 tarinankertoja-kirjailija on Lucinda Riley, jonka 7-osainen Seitsem\u00e4n sisarta -sarja tuli kuunneltua ja viimeiseen osaan v\u00e4h\u00e4n petytty\u00e4, mutta silti tartuin ”Oliivipuuhun”. Siin\u00e4kin on englantilaisia perheit\u00e4, yst\u00e4vyksi\u00e4, menneidyyden salaisuuksia, rikkautta ja rakkautta, niiden menett\u00e4mist\u00e4 ja saamista – ja Kypros! Aurinkoinen, oliivipuulehtojen, turkoosin meren Kypros. Siis t\u00e4m\u00e4kin kirja sellainen ”menen-toiseen-maailmaan-ja-kuuntelen-kirjaa”. Pakokirja. Ehk\u00e4. Ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa huono, mutta sellaista syvyytt\u00e4 kuin Archerin kirjoissa, joissa aika ja paikka, ajankuva ja milj\u00f6\u00f6 ovat kerrottu siten, ett\u00e4 se tuo lis\u00e4arvoa lukukokemukseen, ei t\u00e4ss\u00e4 kirjassa ollut.<\/p>\n Virginie Grimaldi, Suloisimmat hetket<\/a> ***<\/strong><\/p>\n ”Ranskan suosituimman viihdekirjailijan menestysromaani kuvaa \u00e4itiyden muutosta l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 ja huumorilla.” N\u00e4in todetaan kirjan esittelyss\u00e4 Bookbeatin sivulla. Siit\u00e4h\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 on kyse: tyhj\u00e4n sylin -syndroomasta. Siit\u00e4 kun lapset aikuistuvat, l\u00e4htev\u00e4t. On t\u00e4ss\u00e4 juonikin. Mutta ei t\u00e4m\u00e4 mik\u00e4\u00e4n henke\u00e4salpaava, vahvasti my\u00f6t\u00e4elett\u00e4v\u00e4 tarina ollut.<\/p>\n Kati Marton, Merkel<\/a> ****\u00a0<\/strong><\/p>\n Angela Merkel. Merkillinen nainen, josta on varmasti ollut vaikea kirjoittaa kirja. Kirjan tekoon Saksan liittokanslerina l\u00e4ntisen maailman johtohahmoksi noussut Merkel ei itse ole osallistunut. Tietokirjailija Marton pystyy kuitenkin kertomaan my\u00f6s Merkelin yksityisel\u00e4m\u00e4st\u00e4 jotain, ja siit\u00e4kin, mik\u00e4 on Merkelin jakkupukupukeutumisen taustalla, mik\u00e4 on Merkelin v\u00e4risuora<\/a>. Ent\u00e4s Merkelin ”kolmio”!<\/p>\n Marton kirjoittaa paljon my\u00f6s siit\u00e4, mist\u00e4 Merkel on ajatuksensa saanut, miten It\u00e4-Saksassa syntynyt nainen nousi politiikan huipulle. V\u00e4h\u00e4n minua paikoin arvelutti, ett\u00e4 mill\u00e4 perusteella Marton teki p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 Merkelin asenteesta It\u00e4-Saksan hallintoon, suhteesta sosialistisiin valtioihin, – l\u00e4hdekritiikin per\u00e4\u00e4n kyselin n\u00e4iss\u00e4 kohdin.<\/p>\n Mutta kaikkinensa, ja yll\u00e4tt\u00e4enkin, t\u00e4m\u00e4 oli todella mielenkiintoinen el\u00e4m\u00e4kerta, vaikken mitenk\u00e4\u00e4n erityisen kiinnostunut poliittisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 olekaan.<\/p>\n Monni Himari, Vaella, kalasta, rakasta<\/a> ****<\/strong><\/p>\n Taas! yksi (nuori) nainen, joka on luopui urastaan, j\u00e4tti mielenkiintoisen ty\u00f6ns\u00e4, joka poltti itsens\u00e4 loppuun, joka lopulta j\u00e4tti kaiken entisen, ja muutti pois entisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. H\u00e4n muutti Norjan rannikolle kalastamaan. Ja jatkamaan kirjoittamista.<\/p>\n Itseironia, itselleen nauraminen, rehellisyys ja rohkeus, reipas tapa kirjoittaa, pohjoisen luonnon hienot kuvaukset vieh\u00e4ttiv\u00e4t minua. Suosittelen.<\/p>\n Emmi It\u00e4ranta, Teemestarin kirja<\/a> *****<\/strong><\/p>\n ”Maailmasta on loppumassa vesi. Suunnattoman katastrofin – ehk\u00e4 ilmastonmuutoksen, ehk\u00e4 jonkin muun – l\u00e4pik\u00e4ynyt ihmiskunta sinnittelee veden v\u00e4hyyden ja sen s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely\u00e4 hallitsevan diktatuurin vallan alla. Vain kaatopaikoille hautautunut teknologia ja teemestarien sukupolvien ajan pit\u00e4m\u00e4t p\u00e4iv\u00e4kirjat muistuttavat entisist\u00e4 ajoista.”<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 kirjaa moni Helmet-lukuhaasteen FB-ryhm\u00e4ss\u00e4 kehui ja kiitti. T\u00e4st\u00e4 keskusteltiin siell\u00e4 paljon, ja sit\u00e4 kautta min\u00e4 t\u00e4m\u00e4n l\u00f6ysin. Vaikuttava, \u00e4lyk\u00e4s kirja. Sen maailmaan uppoaa, se panee ajattelemaan, olemaan kiitollinen ja huolissaan luonnonvaroista. En osaa t\u00e4m\u00e4n hienoutta sanoittaa. Mutta yksi parhaista kuuntelemistani kirjoista. Jostain syyst\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on iltakirja, ei sovi aurinkoisille lenkeille. T\u00e4m\u00e4 on el\u00e4mys.<\/p>\n Olga Tokarczuk, Aja aurasi vainajain luitten yli ****<\/strong><\/p>\n Olga Tokarczuk on Nobel-kirjailija, josta en ollut kuullutkaan koskaan ennen kuin t\u00e4h\u00e4n kirjaan t\u00f6rm\u00e4sin. Kummallinen, aikuisten satukirja, josta ei oikein tied\u00e4… Niin kuin nyt jo kirjan nimikin kertoo. Kummallinen kirja, mutta siin\u00e4 on sellainen mukava tunnelma, huolimatta ett\u00e4 murhia tapahtuu.<\/p>\n Meri Valkama, Sinun, Margot<\/a> *****<\/strong><\/p>\n Kun on opiskellut historiaa 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa, ollut keskikoulussa kun Teiniliitto j\u00e4rjesti Chilen sotilasjunttaa vastaan mielenosoituksia, kun sosiologian apulaisprofessori luennoi it\u00e4saksalaisen yhteiskunnan j\u00e4rjestyksest\u00e4 ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, t\u00e4m\u00e4 kirja tuo kaikenlaisia takaumia, muistoja, v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 omastakin menneest\u00e4.<\/p>\n Kirjassa ”DDR:\u00e4\u00e4n vahvasti uskova Markus muuttaa perheens\u00e4 kanssa It\u00e4-Berliiniin ulkomaankirjeenvaihtajaksi vuonna 1983. Pieni Vilja-tyt\u00e4r kasvaa it\u00e4saksalaisten ihanteiden keskell\u00e4, kunnes muuri murtuu vuonna 1989, ja sen my\u00f6t\u00e4 hajoaa my\u00f6s vanhempien avioliitto. Suomeen palaamisen j\u00e4lkeen Viljan muistikuvat lapsuudesta kadonneessa maassa hiljalleen haalistuvat.” Ja Vilja l\u00e4htee vuonna 2011 Berliiniin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n lapsuuttaan.<\/p>\n Kirjassa on hieno rakenne, joka toimii, kieli on tarkkaa, soljuvaa. My\u00f6s ”asiantunteva” tulee mieleen t\u00e4st\u00e4. Paikoin jopa tietokirjamainen. Ehdottomasti hyv\u00e4 joululahjakirja meid\u00e4n sukupolvelle. \ud83d\ude42<\/p>\n Anneli Jussila, Pentti Linkola ja min\u00e4 ***\u00bd<\/strong><\/p>\n H\u00e4mm\u00e4styin, ett\u00e4 jaksoin t\u00e4m\u00e4n kuunnella. Mutta kannatti. Nyt tied\u00e4n Linkolasta paljon lis\u00e4\u00e4. Ja ymm\u00e4rr\u00e4nkin h\u00e4nen ajatteluaan ja tekojaan paljon enemm\u00e4n kuin ennen t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n Jenni P\u00e4\u00e4skysaari, Mielen maantiede ****<\/strong><\/p>\n Jos Jenni P\u00e4\u00e4skysaari on sun mielest\u00e4 hyv\u00e4 tyyppi, niin varmasti t\u00e4m\u00e4 uppoaa. Hyv\u00e4 ajankuva ja paikalliskuvaus: Korso vuosina 1975 – 1991. Voisinpa laittaa t\u00e4m\u00e4n kirjan ”Arjen historiaa” alle. Noina vuosina lapsuutta ja nuoruutta el\u00e4neet saavat kirjasta varmasti paljon. Ja P\u00e4\u00e4skysaari on naseva kirjoittaja, hauskakin. Satiirinen, ja seh\u00e4n on aina hyv\u00e4 merkki.<\/p>\n Enni Mustonen, Yll\u00e4tysperint\u00f6 ***<\/strong><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 huonoin Mustosen kirja, johon olen tarttunut. Mutta kun se on Mustosen, niin eih\u00e4n se silti huono ole.<\/p>\n Antti Heikkinen, Latu<\/a> ****<\/strong><\/p>\n Savolainen Antti Heikkinen on kirjoittanut osin tositapahtumiin perustuvan kirjan nilsi\u00e4l\u00e4isest\u00e4 maailmanmestarihiiht\u00e4j\u00e4 Pauli Pitk\u00e4sest\u00e4. En periaatteessa ehk\u00e4 ole kirjan ”kohderyhm\u00e4\u00e4”, mutta kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 minua liikutti. Heikkisen rehev\u00e4, el\u00e4v\u00e4inen kerronta on riemullista, osuvaa, koskettavaakin. Kirja kunnioittaa suomalaista maalaisel\u00e4m\u00e4\u00e4, selkosten kasvatteja, puurtajia. Kyll\u00e4 papoille ja isille sopii lahjakirjaksi. Jos anoppini lukisi romaaneja, h\u00e4nelle t\u00e4m\u00e4n antaisin.<\/p>\n Suvi Ratinen, Omat huoneet ***<\/strong><\/p>\n T\u00e4st\u00e4 tuli minulle monta kertaa mieleen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voisi olla tietokirja, joka on syntynyt kun on tehty v\u00e4it\u00f6skirjaa suomalaisista naiskirjailijoista.<\/p>\n ”Omat huoneet avaa ovia kulttuurikoteihin ja keuhkoparantoloihin, kes\u00e4huviloihin ja hotelleihin, vinttikamareihin ja vankiloihin. Tervetuloa Anni Swanin er\u00e4maa-ateljeehen ja Aino Kallaksen kirpputoril\u00f6yd\u00f6ill\u00e4 kalustettuun tuulenpes\u00e4\u00e4n! Peremm\u00e4lle vain Hella Wuolijoen komeisiin kartanoihin ja Maria Jotunin t\u00f6\u00f6l\u00f6l\u00e4iseen antiikkiasuntoon jugend-ryijyjen ja buddha-patsaiden sekaan!”<\/p>\n V\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuli pohdittua, miss\u00e4 itse on mit\u00e4kin kirjaansa, opinn\u00e4ytett\u00e4\u00e4n, blogiaan, artikkeleitaan kirjoittanut. Paikalla todellakin on v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Cliffton.jpg\")
<\/a><\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Napapiiri.jpg\")
<\/a><\/p>\n