{"id":38514,"date":"2020-04-18T19:42:35","date_gmt":"2020-04-18T16:42:35","guid":{"rendered":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/?p=38514"},"modified":"2020-04-18T19:42:35","modified_gmt":"2020-04-18T16:42:35","slug":"lasten-kasvu-ruokafriikeiksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2020\/04\/lasten-kasvu-ruokafriikeiksi\/","title":{"rendered":"Lasten kasvu ruokafriikeiksi"},"content":{"rendered":"

Maaliskuun alussa Katri kommentoi postaukseeni:<\/p>\n

”Hei, minullapa on sinulle postausehdotus. Kun olet tuommoinen kokkikolmonen ja ruoan rakastaja, niin miten t\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt teill\u00e4 lastenkasvatuksessa? Mit\u00e4 teill\u00e4 sy\u00f6tiin, kun lapset olivat pieni\u00e4? Kuinka lapset on totutettu uusiin makumaailmoihin? Tuliko lapsistakin kokkikolmosia?”<\/p><\/blockquote>\n

Postausaiheista on aika ajoin pahasti pula, joten t\u00e4m\u00e4 oli mit\u00e4 mieluisin kommentti ja ehdotus. Ja haluan ehdottomasti lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 kaikki kommentit ovat ilahduttavia, kannustavia.<\/p>\n

Mutta siis, t\u00e4t\u00e4 ehdotusta olen ty\u00f6st\u00e4nyt ja miettinyt. Nyt olen ker\u00e4nnyt omista, Pehtoorin sek\u00e4 sisareni muistista aineistoa t\u00e4h\u00e4n. My\u00f6s albumien \u00e4\u00e4rell\u00e4 olen (taas) t\u00e4n\u00e4\u00e4n ollut.<\/p>\n

Lastemme kasvu \u00e4idinmaidolla ja kauravellill\u00e4 ruokituista vauvoista aikuisi\u00e4n herkuttelijoiksi, hyv\u00e4n ruoan yst\u00e4viksi… lyhyt versio \ud83d\ude09<\/p>\n

\u00c4idinmaito, Tutteli-kauravelli (tetrapurkeissa, joissa oli purjeveneen kuva), Piltti-puuro (omena ehdoton suosikki) ja peruna. Niill\u00e4 p\u00e4rj\u00e4ttiin aika pitk\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4inen askel kohti oikeasti uutta herkkua oli raejuuston tulo mukaan ruokavalioon. Molemmille lapsille maistui muusattu peruna, jonka seassa nokare voita, v\u00e4h\u00e4n maitoa ja paljon raejuustoa. Tietysti my\u00f6s jotain ylikyps\u00e4\u00e4 possua luumun kanssa soseutettuna yms. normivauvanruokaa. Ja tyt\u00e4rh\u00e4n ei lusikkaruokaan opetellessa suostunut sy\u00f6m\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, jollei taustalla soinut R\u00f6lli – tilipit\u00e4ppi!<\/p>\n

Perunan j\u00e4lkeen seuraava, jo varhain herkuksi muodostunut, ruoka oli pasta. Makaroni kaikissa muodoissaan. Ja muumikiisseli! Kuutamokiisselin nimeksi vaihdoin ”muumikiisseli” ja hyvin upposi. Ja leip\u00e4 oli pilkottava ”napposiksi” – t\u00e4m\u00e4n kyll\u00e4 opetti J\u00e4\u00e4lin mummu. Ruisleip\u00e4 piti voidella oikealla voilla ja sitten leikata 2 x 2 sentin palasiksi, napposiksi. Taas upposi.<\/p>\n

Kun kes\u00e4ksi 1995 suunnittelimme yst\u00e4v\u00e4perheen kanssa kuukauden reissua Kataloniaan, jolloin oltaisiin viikko sek\u00e4 menness\u00e4 ett\u00e4 tullessa rahtilaivalla ja ajelisimme autolla l\u00e4pi Euroopan. T\u00e4h\u00e4n liittyen olimme yst\u00e4vien luona viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 suunnitteluiltaa, johon kuului luonnollisesti hyvin sy\u00f6minen.\u00a0 M. kysyi keitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n riisi\u00e4 (johon meid\u00e4n lasten (S. 5 v. ja T. 4 v.) takia EI saanut laittaa lihaliemikuutiota), ett\u00e4 ”mitenh\u00e4n teid\u00e4n lapset p\u00e4rj\u00e4\u00e4, kun eiv\u00e4t sy\u00f6 muuta kuin makaronia voin kanssa…” Sit\u00e4 min\u00e4kin mietin.<\/p>\n

Ja sitten poika, jolla oli juuri tuolloin menossa ihan hillit\u00f6n mielikuvitusel\u00e4m\u00e4, ilmoitti muutaman viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 ”Mun ty\u00f6kaveri Rane (, joka oli itse asiassa is\u00e4n ty\u00f6kaveri) k\u00e4vi Ranskassa”. Kun sitten kysyin, ett\u00e4 miten oli Ranen reissu mennyt, Juniori ilmoitti ykskantaan, ett\u00e4 muuten oli ollut hyv\u00e4 reissu, mutta kun Rane ei sy\u00f6 kuin makkarakeittoa, niin piti tulla takaisin\u00a0 kotiin n\u00e4lk\u00e4isen\u00e4.” Ett\u00e4 sellaista. Kataloniaan kuitenkin l\u00e4hdettiin.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

[Barcelona, Ramblas, 1995]<\/p>\n

Siis me l\u00e4hdimme kes\u00e4kuussa 1995 kohti Kataloniaa ja silloin lasten ruokavalio oli jo laajentunut: pasta voinokareella, lappapuuro, pottuvoi, makaronilaatikko, pinaattiletut, makkara, letut, j\u00e4tski, ranskalaiset – ja M\u00e4kk\u00e4ri (Happy Meal, lelu mukana, you know: kiristys, lahjonta ja uhkailu \ud83d\ude42 ). Niinp\u00e4 reissussa niin\u00e4 harvoina kertoina, kun k\u00e4ytiin ”ulkona” sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4, k\u00e4ytettiin ensin lapset M\u00e4kk\u00e4rill\u00e4 (tms.) ja sitten vasta mentiin ”oikeaan” ruokapaikkaan, jossa lapset saivat j\u00e4lkk\u00e4riksi jotain ravintolan herkkua (j\u00e4tksi\u00e4, kakkua, marjajuttuja..) silloin kun aikuiset s\u00f6iv\u00e4t omia ruokiaan. Ja hyvin toimi.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

N\u00e4in\u00e4 tarha- ja alakouluvuosina yritin opettaa\/ehdottaa kaikenlaista, ja jotain aina upposikin, mutta eip\u00e4 mit\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 uutuuksia. Kuitenkin … kun pidettiin rapukestej\u00e4 \u00e4idin ja systerin kanssa, lapset olivat innolla mukana ja s\u00f6iv\u00e4t. Jouluna meill\u00e4 ei silloinkaan ollut kinkkua, mutta lapset halusivat herkkuaan: lihaperunasoselaatikkoa, jota sitten tein leivinuunillisen. My\u00f6s joulupasta on meill\u00e4 kaikilla hyvin mieless\u00e4. Siihen aikaan Oulusta ei saanut kuvioituja jouluaiheisia makaroneja, joten oli muistettava ty\u00f6reissuilla niit\u00e4 Helsingin Stockalta roudata. Toki syntt\u00e4rikakut ja j\u00e4tskit ja hedelm\u00e4t kelpasivat.<\/p>\n

Pian makumaailma laajeni, lapset oppivat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4kseen vanhempien vierasiltoja: kun viinikerho tai kalaasiporukka tai muuten yst\u00e4vi\u00e4 tuli meille kyl\u00e4\u00e4n (tapahtui about kolme kertaa vuodessa) oli lapsille tiedossa pizzaa, vuokravideo, Karkkipussissa k\u00e4ynti ja kaverit y\u00f6kyl\u00e4\u00e4n. Eli ruoka oli jo silloin my\u00f6s lapsille sosiaalinen tapahtuma. Ja olihan se meill\u00e4 aina ollut: minun\/meid\u00e4n lasten kasvatuksen peruspilarihan on ollut, ett\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 sy\u00f6d\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Joskus ala- ja yl\u00e4asteen vaiheilla\/vaihtuessa perheess\u00e4 tuli tavaksi, kun minulla alkoi oikeasti olla aika mahdottomasti t\u00f6it\u00e4 ja pitki\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hdettiin joko torstai-iltana tai perjantaina t\u00f6ist\u00e4 palauduttua koko perhe kauppaan hakemaan viikonlopun ruoat ja erityisesti perjantain herkkuillan tarpeet. Ei siis mit\u00e4\u00e4n ”oikeaa ruokaa” vaan jokainen sai ostaa omia herkkujaan, naposteluruokaa: lapsilla poppareita, patonkia, Baby Bel -juustoja (tytt\u00e4ren erityinen herkku), pikku prinssej\u00e4, dippej\u00e4, sipsej\u00e4… meill\u00e4 aikuisilla juustoja, rustiikkileip\u00e4\u00e4, erikoishedelmi\u00e4, pateeta, prociuttoa, fetaa, oliiveja…. ja n\u00e4ihin iltoihin alkoi vaivihkaa tulla toiveita crepeist\u00e4, grillimakkaroista, kuppikakuista…<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Ehk\u00e4 olennaista (mink\u00e4 kannalta? \ud83d\ude09 on, ett\u00e4 lapset ovat olleet mukana sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4, juhlassa ja arjessa.
\nHalusivat tai eiv\u00e4t. Mutta yhdess\u00e4 on sy\u00f6ty.<\/p>\n

Pasta Bolognese alkoi olla ykk\u00f6stoive kotiruokalistalla. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa jo kaikkia ruokia maistoivat, moniin oppivatkin. Ja totta puhuen, en niin kovin kummoisia edes kokkaillut. Poronk\u00e4ristys ja kasvislasagne ehk\u00e4 eksoottisimmat, mit\u00e4 oli tarjolla.<\/p>\n

Reissuissa lapsistakin oli huippua l\u00e4hte\u00e4 illalla hyvin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n, menn\u00e4 ravintolaan, istua rauhassa, valita ruoat. Pehtoori muistaa edelleen, kuinka Juniorin kanssa Helsingin reissulla olivat pihvill\u00e4 (Vespa Erottajalla) ja poika about kahdeksan vee, oli itse vinkannut tarjoilijalle: ”Hei, saisinko pihviveitsen?” Yleens\u00e4kin aika pienin\u00e4 tekiv\u00e4t itse tilaukset, jopa in english,… Puerto Ricossa Kanarialla 90-luvun alussa etsiv\u00e4t kaupasta uudenlaisia karkkeja, mutta my\u00f6s j\u00e4tskej\u00e4, makkaroita, leipi\u00e4 ja pullia.<\/p>\n

Ja sitten jossain vaiheessa – t\u00e4t\u00e4 on nuorison kanssa viimeksi jouluna pohdittu – alkoi olla niin, ett\u00e4 my\u00f6s lapsille alkoi olla t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mit\u00e4 on tarjolla heid\u00e4n syntt\u00e4reill\u00e4\u00e4n tai jouluna.<\/p>\n

Siis: jossain teini-i\u00e4ss\u00e4 alkoi kiinnostus, avarakatseisuus, ennakkoluulottumuus ruokaan lis\u00e4\u00e4nty\u00e4. Aikuistuessa, varsinkin reissujen my\u00f6t\u00e4, innostus uusiin makuihin kasvoi. Mutta ei mit\u00e4\u00e4n gourmandeja ole meid\u00e4n muksut lapsina olleet. Tosin joskus ihmetteliv\u00e4t, ett\u00e4 kaikki eiv\u00e4t tied\u00e4 rapukesteist\u00e4, fonduesta, saatikka blineist\u00e4. Nyt ovat, – ruokafriikkej\u00e4. Arvostavat ja tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t ruoasta, yhdess\u00e4olosta ruoan \u00e4\u00e4rell\u00e4, ruoalla rakastamisesta, v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Viimeisen kymmenen vuoden aikana molemmille ruoka on tullut isoksi osaksi el\u00e4m\u00e4n nautintoja ja sosiaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4. Muutenkin kuin perheen kesken. Mutta ilolla olen ottanut vastaan sen, mit\u00e4 tyt\u00e4r viime joulun allakin sanoi: ”Hyv\u00e4 jouluruoka perheen kanssa on ainoa joululahjatoive.” Kampasimpukat ja m\u00e4timousse, korvasienimuhennos ja hiiligrillattu entrecote ovat jatkuvasti toivelistalla.<\/p>\n

Juniori on ruoanlaittaja, Ty\u00e4rkin toki osaa, ja laittaakin, mutta se ei ole h\u00e4nelle mik\u00e4\u00e4n ”juttu” vaikka kaikkea hyv\u00e4\u00e4 arvostaakin.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4in lyhyesti… \ud83d\ude09<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maaliskuun alussa Katri kommentoi postaukseeni: ”Hei, minullapa on sinulle postausehdotus. Kun olet tuommoinen kokkikolmonen ja ruoan rakastaja, niin miten t\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt teill\u00e4 lastenkasvatuksessa? Mit\u00e4 teill\u00e4 sy\u00f6tiin, kun lapset olivat pieni\u00e4? Kuinka lapset on totutettu uusiin makumaailmoihin? Tuliko lapsistakin kokkikolmosia?” Postausaiheista on aika ajoin pahasti pula, joten t\u00e4m\u00e4 oli mit\u00e4 mieluisin kommentti ja ehdotus. Ja haluan ehdottomasti lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 kaikki … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[1,17,22],"tags":[],"class_list":["post-38514","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton","category-ruoka_ja_viini","category-vanhemmuus","latest_post"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pr4p4-a1c","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack-related-posts":[{"id":33820,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2018\/04\/lapsille-poytatapojen-opetusta-ja-juhlalounas\/","url_meta":{"origin":38514,"position":0},"title":"Lapsille p\u00f6yt\u00e4tapojen opetusta ja juhlalounas","author":"Reija","date":"20.4.2018","format":false,"excerpt":"Olipa kuulkaa vallan mainio lasten ruokakulttuuritapahtuma aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Paistink\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t oli edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 lasten ruokakulttuuria. Lapsille suunnattu p\u00f6yt\u00e4tapoihin liittyv\u00e4 tapahtuma j\u00e4rjestettiin nyt viidett\u00e4 kertaa. Aiemmin t\u00e4m\u00e4 on ollut ravintoloissa, mutta nyt kouluruokailun yhteydess\u00e4, ja ehk\u00e4p\u00e4 minulla oli ihan v\u00e4h\u00e4n vaikutusta siihen, ett\u00e4 juuri Merituulen koululla. ;) Joka siis on sek\u00e4 minun, ett\u00e4 tytt\u00e4ren\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Ruoka ja viini"","block_context":{"text":"Ruoka ja viini","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/ruoka_ja_viini\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/Kilpipaiva-lasten-ruokakulttuuri-10.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/Kilpipaiva-lasten-ruokakulttuuri-10.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/Kilpipaiva-lasten-ruokakulttuuri-10.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/Kilpipaiva-lasten-ruokakulttuuri-10.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":43562,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2022\/08\/kesan-lopun-lauantai\/","url_meta":{"origin":38514,"position":1},"title":"Kes\u00e4n lopun lauantai","author":"Reija","date":"20.8.2022","format":false,"excerpt":"Ty\u00f6huoneen ovi on auki, on l\u00e4mmin, \"Kuuska soi\" -festari kantautuu t\u00e4nne asti. On kes\u00e4n tuntu. Loppukes\u00e4n kyll\u00e4inen tuntu. Lapsenlapset, Juniori ja Mini\u00e4 oli kutsuttu meille sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Vai menik\u00f6h\u00e4n se sittenkin niin p\u00e4in, ett\u00e4 ihan itse kutsuivat itsens\u00e4. :D Ihan sama, - joka tapauksessa olisi varmaan yhdess\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n sy\u00f6ty, kun\u00a0 se\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Isovanhemmuus"","block_context":{"text":"Isovanhemmuus","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/isovanhemmuus\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/1-12-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/1-12-1.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/1-12-1.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/1-12-1.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/1-12-1.jpg?resize=1050%2C600&ssl=1 3x"},"classes":[]},{"id":29408,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2016\/10\/paivallinen-ja-muuta-touhuamista\/","url_meta":{"origin":38514,"position":2},"title":"P\u00e4iv\u00e4llinen ja muuta touhuamista","author":"Reija","date":"9.10.2016","format":false,"excerpt":"\"T\u00e4\u00e4lt\u00e4 min\u00e4 tulen, - tulen isin ja \u00e4idin kanssa mummin luo sy\u00f6m\u00e4\u00e4n.... \"\u00a0Ja seh\u00e4n se on ollut mummin ykk\u00f6sjuttu t\u00e4lle p\u00e4iv\u00e4lle. Keitti\u00f6ss\u00e4 olen hyvin viihtynyt. Min\u00e4 muistan hyvin kun olin omien lasten kanssa kaupassa. Toinen heist\u00e4 oli ehk\u00e4 noin parivuotias, toinen siihen puoltoista vuotta enemm\u00e4n. Joka tapauksessa elettiin aikaa, jolloin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Isovanhemmuus"","block_context":{"text":"Isovanhemmuus","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/isovanhemmuus\/"},"img":{"alt_text":"pillimehu","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/10\/Pillimehu-279x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200},"classes":[]},{"id":40185,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2021\/02\/arkiruokia-hakusessa\/","url_meta":{"origin":38514,"position":3},"title":"Arkiruokia hakusessa","author":"Reija","date":"4.2.2021","format":false,"excerpt":"T\u00e4ss\u00e4 on pian\u00a0 se vaara, ett\u00e4 alan t\u00e4t\u00e4 menoa pit\u00e4\u00e4 helmikuusta. T\u00e4n\u00e4\u00e4nkin oli jo aamusta huikean kaunista, eik\u00e4 aurinko ole silmi\u00e4 ja ajatuksia kirist\u00e4v\u00e4, vaan valoa ja iloa tuova yst\u00e4v\u00e4llinen pallero taivaalla. Itse asiassa olipa komea kaksoisaurinkokin hetken, mutta eih\u00e4n minulla muuta kuin k\u00e4nnyk\u00e4n kamera mukana. Py\u00f6r\u00e4iless\u00e4 ja k\u00e4velless\u00e4kin kyll\u00e4\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Bloggailu"","block_context":{"text":"Bloggailu","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/bloggailu\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/Helmikuun_ladulla.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200},"classes":[]},{"id":9910,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2010\/12\/pieni-pelko\/","url_meta":{"origin":38514,"position":4},"title":"Pieni pelko","author":"Reija","date":"12.12.2010","format":false,"excerpt":"Etsin ja etsin, eik\u00e4 vanha joulumuisti\/muistokirjani l\u00f6ydy. H\u00e4t\u00e4\u00e4nnyn. \u00a0Miten voin tehd\u00e4 lanttulaatikon,\u00a0 jollei kirjaa ja siell\u00e4 olevaa Murmelin resepti\u00e4 l\u00f6ydy? En muista porkkalaatikonkaan resepti\u00e4 ulkoa! Ei tule joulua, jollei ole laatikot tehty oikean makuisiksi. Mietin jo, miten soitan sisarelle ja \u00e4idille ett\u00e4 ei, ei meill\u00e4 sittenk\u00e4\u00e4n ole jouluaattona ruokaa tarjolla...\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4"","block_context":{"text":"Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/aiheeton\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/12_12_2010-500x333.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200},"classes":[]},{"id":48066,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2023\/12\/jo-on-jo\/","url_meta":{"origin":38514,"position":5},"title":"Jo on joulu!","author":"Reija","date":"23.12.2023","format":false,"excerpt":"Miksih\u00e4n t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n juhlaa nimitt\u00e4isi? -Pikkujoulut? Joulun etkot? Etuk\u00e4teiset? Joulu etuajassa? Varasl\u00e4ht\u00f6 jouluun? - Ei mit\u00e4\u00e4n noista. Ehk\u00e4 paras olisi \"lasten joulu\" tai \"joulua lasten kanssa\". T\u00e4n\u00e4 vuonna meill\u00e4 k\u00e4vi joulupukki tai paremminkin tonttu jo t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Muksuilla kun on t\u00e4n\u00e4 vuonna joulun vietto \u00e4idill\u00e4\u00e4n, niin me vietimme sit\u00e4 kuudestaan omalta\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Isovanhemmuus"","block_context":{"text":"Isovanhemmuus","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/isovanhemmuus\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Leppoista_joulua-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Leppoista_joulua-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Leppoista_joulua-2.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x"},"classes":[]}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38514","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=38514"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38514\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=38514"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=38514"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=38514"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}