{"id":34407,"date":"2018-07-16T20:08:31","date_gmt":"2018-07-16T17:08:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/?p=34407"},"modified":"2018-07-16T21:26:55","modified_gmt":"2018-07-16T18:26:55","slug":"kokkailuja-keskiajan-hengessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2018\/07\/kokkailuja-keskiajan-hengessa\/","title":{"rendered":"Kokkailuja keskiajan hengess\u00e4"},"content":{"rendered":"

Perjantain keskiaikakalaasien eli Festuksen menu<\/a> oli keskiajan keitti\u00f6t\u00e4 mukaileva. Ei ylimyst\u00f6n, ei rahvaan, mutta jotain niiden v\u00e4list\u00e4. Muutamiin perin tavallisiin suomalaisiin ruokiin, meill\u00e4 aika useinkin tarjottuihin ruokiin, koetin nimill\u00e4 saada jotain keskiaikaan viittaavaa… Esim. t\u00e4m\u00e4:<\/p>\n

Katariina Jagellonican tuliainen
\n<\/strong>Juustoa Aurajoen rannalta ja milanolaisen Sforza-sukunsa renessanssiherkku<\/em><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n nimesin n\u00e4in, koska j\u00e4lkk\u00e4risavikipoissa oli mukana haarukat. Puolan prinsessa Katarina Jagellonica oli milanoista Sforza-sukua, ja h\u00e4n avioitui Kustaa Vaasan pojan, herttua Juhana kolmannen, sittemmin kuninkaan, kanssa ja on kerrottu, ett\u00e4 nimenomaan h\u00e4nen my\u00f6t\u00e4\u00e4n Turun linnan renessanssipitoihin tuotiin haarukat – Suomen ensimm\u00e4iset. Kipoissa oli Aurajuustoa ja pehme\u00e4\u00e4 tuoretta lakua. T\u00e4t\u00e4h\u00e4n olen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jo aiemminkin markkinoinut, ja kehitt\u00e4nyt aineksista speliaalij\u00e4lkk\u00e4rin<\/a>.<\/p>\n

Sitten lisukkeista on mainittava t\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

Kaupoissa on ollut myynniss\u00e4 uudenlaisia (ainakin minulle uudenlaisia) valkoisia, pallomaisia nauriita<\/a>\u00a0ja niist\u00e4 n\u00e4it\u00e4 hunajanauriita tein. Paitsi eilen, jolloin ei ollut kuin niit\u00e4 ”vanhanaikaisia” keltaisia. Keltaisista ei tullut ihan yht\u00e4 hyvi\u00e4, mutta kyll\u00e4 niit\u00e4kin kulhollinen helposti h\u00e4visi.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Hunajanauriit<\/h3>\n

nauriita<\/em>
\nvoita<\/em>
\nhunajaa<\/em>
\nsuolaa<\/em>
\npippuria<\/em>
\nrakuunaa<\/em><\/p>\n

Keit\u00e4 paloitellut nauriit l\u00e4hes kypsiksi. Siirr\u00e4 nauriit paistinpannulle, paista voissa kauniin v\u00e4risiksi. Lis\u00e4\u00e4 joukkoon hunajaa, mausta suolalla, pippurilla ja rakuunalla.<\/em><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4 meid\u00e4n lis\u00e4kevalikoimaan pysyv\u00e4sti. Kotimaiset vihannekset voilla ja hunajalla h\u00f6ystettyn\u00e4 ovat kyll\u00e4 ihan parasta.<\/p>\n

Keskiajalla sy\u00f6tiin paljon kaalia. Niin n\u00e4iss\u00e4 meid\u00e4n juhlissakin. Mm. paahdetusta kukkakaalista tehty\u00e4 keittoa, joka oli yksi Jokaviikkoinen soppamme<\/a> -projektini my\u00f6t\u00e4 saamistani huippuohjeista.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Sen ohje on t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Toinen kaaliruoka oli yhdensortin coleslaw. Entinen ohjeeni on t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>\u00a0mutta nyt olen t\u00e4ll\u00e4 varhaiskaalikaudella tehnyt\u00a0 toisella ohjeella (Hanna Jensenin). M\u00f6kill\u00e4 meill\u00e4 oli sit\u00e4 tarjolla possugrilliruoan kanssa, jolloin maustoin sinapilla ja kalaaseissa currylla! Molemmat toimi. T\u00e4ss\u00e4 on jujuna kaalin notkistaminen ja ”kylm\u00e4 ry\u00f6pp\u00e4\u00e4minen” limell\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kevyt ja helppo kaaliraaste varioitavaksi vaikka miten…<\/h3>\n

1 varhaiskaali ohuiksi suikaleiksi leikattuna<\/em>
\n2 lime\u00e4<\/em>
\npari desi\u00e4 turkkilaista jugurttia<\/em>
\n1 rkl majoneesia<\/em>
\nsuolaa\u00a0<\/em>
\nJa sitten sinappia, currya, sweet chili\u00e4, paprikajauhetta, mit\u00e4 keksitk\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 pid\u00e4tk\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/em><\/p>\n

Purista limeist\u00e4 mehu ja sekoita kaalisuikaleiden joukkoon. Sekoita muut aineet kesken\u00e4\u00e4n ja sekoita kaalin joukkoon. Anna tekeyty\u00e4 tunti, pari. Viel\u00e4 seuraavanakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on varsin hyv\u00e4\u00e4.\u00a0<\/em><\/p>\n

Ehdottomasti suosittelen.<\/p>\n

Hannele Klemettil\u00e4, jonka kirjasta Keskiajan keitti\u00f6, ovat seuraavat kaksi resepti\u00e4, kertoo, ett\u00e4 keskiajalla mantelimaito on t\u00e4rke\u00e4 elintarvike. Sit\u00e4 juotiin, k\u00e4ytettiin proteiinin korvikkeena, ruoanlaitossa ja leivonnassa. Min\u00e4 en oikein saanut sit\u00e4 ujutettua menuun, mutta mantelikerman kuitenkin.<\/p>\n

Mantelikerma<\/b><\/h3>\n

2 dl mantelijauhetta<\/em>
\n1 dl vett\u00e4<\/em>
\n1 dl makeaa valkoviini\u00e4<\/em>
\n3 dl kermaa<\/em>
\n2-3 rkl sokeria<\/em>
\n1\/3 tl suolaa<\/em><\/p>\n

Keit\u00e4 mantelijauhetta vedess\u00e4 hetki sekoittaen.\u00a0Lis\u00e4\u00e4 viini, suola, sokeri ja kerma ja keit\u00e4 seosta miedolla l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 sekoitellen, kunnes se sakenee kermaiseksi.\u00a0Siivil\u00f6i seos lopuksi. J\u00e4\u00e4hdyt\u00e4 j\u00e4\u00e4kaapissa, se sakenee siell\u00e4 viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4.\u00a0<\/em><\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 tarjosin mansikoiden kanssa. Mantelit ja mansikat ovat oikein hyvi\u00e4 yhdess\u00e4. Viinin\u00e4 sek\u00e4 kastikkeessa ett\u00e4 sitten tilkkaset my\u00f6s tarjolle tuotaessa oli Muscattia<\/a>. Aika moni meist\u00e4 muisti nuoruusvuosina maistaneensa, juoneensakin Patras Muscatellia. Eih\u00e4n se pahaa ole.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Ruusuvanukas<\/h3>\n

muutama ruusu (luomu \u2013 kotipihan pensaista otin)<\/em>
\n5\u20136 rkl riisijauhoa<\/em>
\n2\u00bd\u20133 dl maitoa<\/em>
\n50 g sokeria<\/em>
\n3\/4 tl kanelia<\/em>
\n3\/4 tl inkiv\u00e4\u00e4ri\u00e4<\/em>
\n5\u00bd\u20136 dl kermaa<\/em>
\nhyppysellinen suolaa<\/em>
\n10 kuivattua taatelia<\/em>
\n1 rkl pinjansiemeni\u00e4<\/em><\/p>\n

Irrota ruusun ter\u00e4lehdet. Kasta ter\u00e4lehdet kiehuvaan veteen kahdeksi minuutiksi, kuivaa ne varovasti talouspaperin v\u00e4liss\u00e4 ja pane p\u00e4\u00e4lle litte\u00e4 paino.<\/em><\/p>\n

Laita kattilaan riisijauhot ja hieman maitoa, sekoita tasaiseksi seokseksi ja lis\u00e4\u00e4 loput maidosta. Kuumenna riisijauho-maistoseos sekoitellen, kunnes seos sakenee.<\/em>
\nOta seos pois liedelt\u00e4. Lis\u00e4\u00e4 sokeri, suola, mausteet ja kerma.<\/em>
\nLaita takaisin liedelle ja sekoittele miedolla l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4, kunnes seos sakenee j\u00e4lleen, mutta \u00e4l\u00e4 anna sen kiehua.<\/em>
\nLis\u00e4\u00e4 pilkotut taatelit, pinjansiemenet ja pilkotut ruusun ter\u00e4lehdet. H\u00e4mmenn\u00e4 viel\u00e4 pari minuuttia liedell\u00e4.<\/em>
\nKaada tarjoiluastiaan ja j\u00e4\u00e4hdyt\u00e4. Sekoittele j\u00e4\u00e4htymisen aikana, jottei pinnalle muodostu kuorta, ja laita vanukas j\u00e4\u00e4kaappiin viilenem\u00e4\u00e4n. <\/em>
\nEnnen tarjoamista koristele muutamilla taatelinpaloilla, pinjansiemenill\u00e4 ja ruusun ter\u00e4lehdill\u00e4 tai kokonaisella kukalla.<\/em><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oli minusta v\u00e4h\u00e4n sellainen ”riisipuuro de luxe”. Ei tule minun ehdotonta herkkuani, mutta voisi se olla joulun tienoilla jonkun kevyen ruokailun j\u00e4lkk\u00e4ri. Mikseip\u00e4? Ja vieraista moni kyll\u00e4 kehui t\u00e4t\u00e4kin. Kohteliaita kun ovat. \ud83d\ude09<\/p>\n

Ja kuten jo oli puhetta, ensi kes\u00e4n\u00e4 sitten ehk\u00e4 Vol. II.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perjantain keskiaikakalaasien eli Festuksen menu oli keskiajan keitti\u00f6t\u00e4 mukaileva. Ei ylimyst\u00f6n, ei rahvaan, mutta jotain niiden v\u00e4list\u00e4. Muutamiin perin tavallisiin suomalaisiin ruokiin, meill\u00e4 aika useinkin tarjottuihin ruokiin, koetin nimill\u00e4 saada jotain keskiaikaan viittaavaa… Esim. t\u00e4m\u00e4: Katariina Jagellonican tuliainen Juustoa Aurajoen rannalta ja milanolaisen Sforza-sukunsa renessanssiherkku T\u00e4m\u00e4n nimesin n\u00e4in, koska j\u00e4lkk\u00e4risavikipoissa oli mukana haarukat. Puolan prinsessa Katarina Jagellonica oli milanoista Sforza-sukua, … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[95,17,96],"tags":[],"class_list":["post-34407","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-reseptit","category-ruoka_ja_viini","category-ruokatarinoita-ja-historiaa","latest_post"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pr4p4-8WX","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack-related-posts":[{"id":26694,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2015\/10\/karjala\/","url_meta":{"origin":34407,"position":0},"title":"Karjala!","author":"Reija","date":"31.10.2015","format":false,"excerpt":"Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4 on t\u00e4n\u00e4\u00e4n ollut minulle Karjala-p\u00e4iv\u00e4. Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n haudoilla, muistellaan edesmenneit\u00e4 l\u00e4heisi\u00e4, suomalais-kansalliseen tapaan sopivasti synkistell\u00e4\u00e4n, ollaan sentimentaalisia ja lokakuun lopun sumusateinen keli - ainakin Oulussa - on luonut moiselle taas kerran oivalliset puitteet. Ja kyll\u00e4, kyll\u00e4 min\u00e4kin (Pehtoorin kanssa) jo p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 k\u00e4vin haudalla, - ihan niin kuin k\u00e4yn melkein\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":12236,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2011\/08\/kulttuurikapitulin-lauantai\/","url_meta":{"origin":34407,"position":1},"title":"Kulttuurikapitulin lauantai","author":"Reija","date":"21.8.2011","format":false,"excerpt":"Lauantai 19.8.2011 kulttuurikapitulin toinen p\u00e4iv\u00e4 avautui sateisena. Marina Palacen ikkunoihin tuli aamukahdeksalta rankasti vett\u00e4. Mutta vesisade v\u00e4istyi. Minulla oli puoli kymmeneksi kampaaja, ja koska n\u00e4lk\u00e4 ei ollut ensimm\u00e4isen\u00e4 ajatuksissa, viime p\u00e4ivien sy\u00f6minen ollut ylenpalttista, skippasin hotellin aamiaisen ja l\u00e4hdin k\u00e4velylle Aurajoen rantaan: teki hyv\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n liikkua, liikkua ihan reippaasti. Piipahdin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4"","block_context":{"text":"Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/aiheeton\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Aamukahvilla-600x369.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Aamukahvilla-600x369.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/Aamukahvilla-600x369.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x"},"classes":[]},{"id":20317,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2014\/02\/valentinuksen-paivana\/","url_meta":{"origin":34407,"position":2},"title":"Valentinuksen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4","author":"Reija","date":"14.2.2014","format":false,"excerpt":"Rooma 7.7.2010 yst\u00e4vien kanssa auringon laskiessa ennen illallista. Useat Valentinukseen liittyv\u00e4t romanttiset kertomukset ovat ilmeisesti syntyneet keskiajalla. Valentinuksen legenda oli keskiajalla samanlaista kevytt\u00e4 viihdett\u00e4 kuin nykyinen yst\u00e4v\u00e4np\u00e4iv\u00e4n juhlinta. Olen jotensakin yht\u00e4 nuiva yst\u00e4v\u00e4np\u00e4iv\u00e4n suhteen kuin yll\u00e4 lainaamani Heikki Oja, joka on kirjoittanut kirjan \"Suomen kansan pyhimyskalenteri\". Sit\u00e4 min\u00e4 usein luen.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"rooma 2010","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/02\/rooma-2010-546x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/02\/rooma-2010-546x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2014\/02\/rooma-2010-546x400.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x"},"classes":[]},{"id":27302,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2016\/01\/loppiainen-kolnin-tuomiokirkko-ja-tre-kronor\/","url_meta":{"origin":34407,"position":3},"title":"Loppiainen, K\u00f6lnin tuomiokirkko ja Tre kronor – miten liittyv\u00e4t yhteen?","author":"Reija","date":"6.1.2016","format":false,"excerpt":"Kansanperinteen mukaan \u201dLoppiaisena vetehinen kertoo avannolla kuuntelijalle koko el\u00e4m\u00e4n.\u201d Tuolla min\u00e4 Hangasojan sulan rannalla, m\u00f6kkipuron reunalla koetin kuunnella viestej\u00e4 tulevaisuudestani, mutta paljoa ei \u00a0\u201337 asteen pakkasessa kuulunut, ei muuta kuin pakkasen paukkuminen. Se todella paukkuu, - hyvin isosti paukkuu m\u00f6kin seiniss\u00e4 ja mets\u00e4ss\u00e4. Nyt kun ulkoilu ei niin kovasti vie\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"Loppiaisena, loppiaisen historia-8","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Loppiaisena-loppiaisen-historia-8-1536x1024.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Loppiaisena-loppiaisen-historia-8-1536x1024.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Loppiaisena-loppiaisen-historia-8-1536x1024.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/Loppiaisena-loppiaisen-historia-8-1536x1024.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":34389,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2018\/07\/festus-keskiajan-kalaasit\/","url_meta":{"origin":34407,"position":4},"title":"Festus – keskiajan kalaasit","author":"Reija","date":"13.7.2018","format":false,"excerpt":"Siin\u00e4 se on. Keskiaika-juhlien menu. Miss\u00e4\u00e4n tapauksessa se ei ole autenttinen. Se ei ole ylimyst\u00f6n eik\u00e4 rahvaan ruokaj\u00e4rjestyksen mukainen. Sen gastronominen j\u00e4rjestys on 2000-luvun mukaine, vaikka v\u00e4h\u00e4n olen koettanut \"rikkoa\" kaavaa. Keskiajan pidoissa oli hyvin tavallista sy\u00f6d\u00e4 makeita ruoka ennen, v\u00e4liss\u00e4 ja j\u00e4lkeen muita ruokalajeja. Aikakauden mukaan tuo mantelivanukas olisi\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Kalaasit"","block_context":{"text":"Kalaasit","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/kalaasit\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/1-7.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/1-7.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/1-7.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/1-7.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":17496,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2013\/05\/keskiajan\/","url_meta":{"origin":34407,"position":5},"title":"Edelleen keskiajalla","author":"Reija","date":"23.5.2013","format":false,"excerpt":"Jos eilisess\u00e4 postauksessa olin Keski-Euroopassa ja Reimsin seudulla, niin samoissa maisemissa olen oikeastaan ollut t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin. Mit\u00e4 nyt Inarissa ja Kajaanissa piipahdin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Siis mit\u00e4 ihmett\u00e4? Reims ja muut keskiaikaiset milj\u00f6\u00f6t ovat olleet p\u00e4\u00e4sykoevastauksissa pyrkij\u00f6iden kuvailemina. Ehk\u00e4 noin 70 vastausta olen t\u00e4n\u00e4\u00e4n lukenut ja arvostellut. Hyvi\u00e4kin jo joukossa, ja muutamia ihan\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Yliopistoel\u00e4m\u00e4\u00e4"","block_context":{"text":"Yliopistoel\u00e4m\u00e4\u00e4","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/yliopistoelamaa\/"},"img":{"alt_text":"IMG_1066","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/05\/IMG_1066-266x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200},"classes":[]}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34407","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=34407"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34407\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=34407"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=34407"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=34407"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}