{"id":33612,"date":"2017-04-14T11:09:05","date_gmt":"2017-04-14T08:09:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/?p=33612"},"modified":"2024-03-24T21:48:54","modified_gmt":"2024-03-24T19:48:54","slug":"33612","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2017\/04\/33612\/","title":{"rendered":"Lyhyt juttu p\u00e4\u00e4si\u00e4ismunien pitk\u00e4st\u00e4 historiasta"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: justify;\">P\u00e4\u00e4si\u00e4isen perinteiss\u00e4 kuten oikeastaan kaikissa kristillisiss\u00e4 juhlissa ja niiden perinteiss\u00e4 on juonteita pakanallisista juhlista.\u00a0 P\u00e4\u00e4si\u00e4inenh\u00e4n on l\u00e4hell\u00e4 kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasausta, joten on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin luontevaa, ett\u00e4 germaanien tapa uhrata pelloille ja nimenomaan maanviljelyksen Ostara-jumalattarelle lintujen munia ja j\u00e4niksi\u00e4 siirtyi aikanaan muuntuneena kristilliseen p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen. \u00a0[Ostara-jumalattaren (Eostre) mukaan on nimetty my\u00f6s naishormoni\u00a0<em>estrogeeni<\/em>.]<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Lintujen munat, samoin kuin keltainen ja vihre\u00e4 v\u00e4ri, ovat olleet kautta maailman sivu hedelm\u00e4llisyyden, uuden el\u00e4m\u00e4n synnyn ja kev\u00e4\u00e4n tulon symboleja, mit\u00e4 tukee mm. se, ett\u00e4 Afrikasta on l\u00f6ytynyt kymmeni\u00e4tuhansia vuosia vanhoja koristeltuja munia.\u00a0 Juutalaisessa kulttuurissa ennen kuin Kristuksen yl\u00f6snousemuksesta tiedettiin mit\u00e4\u00e4n, annettiin munia lahjoiksi uutenavuonna ja syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4juhlissa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ja onhan meid\u00e4n suomalaisten omassakin perinteess\u00e4 vahva syntytarina, joka liitet\u00e4\u00e4n muniin: kalevalaisessa maailmansyntyrunossa sotkan munalla on keskeinen osa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Kristilliseen p\u00e4\u00e4si\u00e4isjuhlaan munat ja nimenomaan munien v\u00e4rj\u00e4\u00e4minen liittyy Maria Magdalenan legendaan: h\u00e4nen kerrotaan menneen keisari Tiberiuksen luo kertomaan Jeesuksen yl\u00f6snousemuksesta ja antaneen keisarille punaiseksi (el\u00e4m\u00e4n v\u00e4ri) v\u00e4rj\u00e4tyn munan.\u00a0 Ensimm\u00e4iset kirjalliset merkinn\u00e4t maalattujen p\u00e4\u00e4si\u00e4ismunien antamisesta on 900-luvulta. L\u00e4hteen mukaan Tessalonikin luostarissa\u00a0<a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Igumeni\">igumeeni<\/a>\u00a0antoi munkeille p\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n\u00e4 maalatut p\u00e4\u00e4si\u00e4ismunat.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Ortodoksien p\u00e4\u00e4si\u00e4ismuniin on usein maalattu kirjaimet XB eli HV, mik\u00e4 on lyhennys slaavinkielen sanoista Hristos Voskrese \u2013 Kristus nousi kuolleista. Koristeltuja lasi- ja posliinimunia on tehty Euroopassa 1600-luvulta l\u00e4htien; koristeltujen p\u00e4\u00e4si\u00e4ismunien vei 1800-luvun lopulla omalle korkealle tasolleen pietarilainen kultasepp\u00e4 <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Peter_Carl_Faberg%C3%A9\">Carl Faberg\u00e9<\/a>, jonka kultaisista <a href=\"https:\/\/www.google.fi\/search?q=Peter+Carl+Faberge%25C3%25A9&amp;espv=2&amp;source=lnms&amp;tbm=isch&amp;sa=X&amp;ved=0ahUKEwju-K2n5qPTAhXIlSwKHampDvkQ_AUIBigB&amp;biw=1536&amp;bih=736\">koristemunista<\/a> maksetaan nyky\u00e4\u00e4n huutokaupoissa miljoonia. N\u00e4m\u00e4 avattavat koristemunat lienev\u00e4t olleet yksi tekij\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen yll\u00e4tyssuklaamunille; aina 1970-luvulle asti sormukset olivat melkein ainoita yll\u00e4tyksi\u00e4, joita munissa oli. Kindermunista me 50-luvulla syntyneet lapset emme osanneet haaveillakaan, mutta Fazerin Mignon-munia oli jo 60-luvulla. Itse asiassa niill\u00e4 on t\u00e4n\u00e4 vuonna 121-vuotissyntt\u00e4rit.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Omaan lapsuuden perinteisiin kuului, ett\u00e4 kananmunia kopsautettiin (pitsattiin, kuten \u00e4iti opetti) yhteen, ja se jonka muna meni rikki, oli h\u00e4vi\u00e4j\u00e4. Mies ei t\u00e4llaista ole tehnyt eik\u00e4 kuullutkaan, &#8211; tarkistin ja tuo onkin alun perin karjalainen tapa. Siis ei ihme, ett\u00e4 mie tiesin ja Pehtoori ei.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Lahjamunien ja koristeltujen munien lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ruokavalioon kuuluvat munat. Sille on sek\u00e4 uskonnollinen ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen syy. Laskiaisesta p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen katolisissa maissa paaston aikana kananmunista kielt\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 vuoksi niit\u00e4 agraaritalouden aikana kertyi varastoon, ja p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 sitten niit\u00e4 riitti yllin kyllin ja oli korkea aika k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ne, etteiv\u00e4t pilaantuisi.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">Suomessa kanojen pito maalais- ja kaupunkilaistaloissakin yleistyi vasta 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla, ja tuolloin kanat eiv\u00e4t edes munineet talvella, niin kuin lehm\u00e4tk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t lyps\u00e4neet, joten vasta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 munia oli edes saatavilla. T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s nykyinen leikki, jossa p\u00e4\u00e4si\u00e4ismunat piilotetaan lapsilta. Ennen kanojen yleistymist\u00e4 munia etsittiin luonnosta ja se oli usein lasten teht\u00e4v\u00e4. Munien sattumanvarainen l\u00f6yt\u00e4minen ei riitt\u00e4nyt. Keksittiin \u201duuttu\u201d, er\u00e4\u00e4nlainen tekopes\u00e4\/ansa, johon toivottiin luonnonkoloissa pesivien lintujen munivan, jotta niist\u00e4 oli helppo munat ry\u00f6v\u00e4t\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" data-attachment-id=\"33613\" data-permalink=\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2017\/04\/33612\/17917445_10155148812571192_4321320311947037263_o\/\" data-orig-file=\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/17917445_10155148812571192_4321320311947037263_o.jpg\" data-orig-size=\"2048,1365\" data-comments-opened=\"1\" data-image-meta=\"{&quot;aperture&quot;:&quot;0&quot;,&quot;credit&quot;:&quot;&quot;,&quot;camera&quot;:&quot;&quot;,&quot;caption&quot;:&quot;&quot;,&quot;created_timestamp&quot;:&quot;0&quot;,&quot;copyright&quot;:&quot;&quot;,&quot;focal_length&quot;:&quot;0&quot;,&quot;iso&quot;:&quot;0&quot;,&quot;shutter_speed&quot;:&quot;0&quot;,&quot;title&quot;:&quot;&quot;,&quot;orientation&quot;:&quot;0&quot;}\" data-image-title=\"17917445_10155148812571192_4321320311947037263_o\" data-image-description=\"\" data-image-caption=\"\" data-large-file=\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/17917445_10155148812571192_4321320311947037263_o-1536x1024.jpg\" class=\"aligncenter wp-image-33613\" src=\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/17917445_10155148812571192_4321320311947037263_o-1536x1024.jpg\" alt=\"\" width=\"1000\" height=\"667\" srcset=\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/17917445_10155148812571192_4321320311947037263_o-1536x1024.jpg 1536w, https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/17917445_10155148812571192_4321320311947037263_o-300x200.jpg 300w, https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/17917445_10155148812571192_4321320311947037263_o-600x400.jpg 600w, https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/17917445_10155148812571192_4321320311947037263_o-768x512.jpg 768w, https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/17917445_10155148812571192_4321320311947037263_o.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px\" \/><\/p>\n<p style=\"text-align: justify;\">\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>P\u00e4\u00e4si\u00e4isen perinteiss\u00e4 kuten oikeastaan kaikissa kristillisiss\u00e4 juhlissa ja niiden perinteiss\u00e4 on juonteita pakanallisista juhlista.\u00a0 P\u00e4\u00e4si\u00e4inenh\u00e4n on l\u00e4hell\u00e4 kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasausta, joten on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin luontevaa, ett\u00e4 germaanien tapa uhrata pelloille ja nimenomaan maanviljelyksen Ostara-jumalattarelle lintujen munia ja j\u00e4niksi\u00e4 siirtyi aikanaan muuntuneena kristilliseen p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen. \u00a0[Ostara-jumalattaren (Eostre) mukaan on nimetty my\u00f6s naishormoni\u00a0estrogeeni.] Lintujen munat, samoin kuin keltainen ja vihre\u00e4 v\u00e4ri, ovat olleet kautta maailman sivu &hellip; <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":48811,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[13,96],"tags":[],"class_list":["post-33612","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historiaa","category-ruokatarinoita-ja-historiaa","latest_post"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/32.png","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/sr4p4-33612","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack-related-posts":[{"id":48863,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2024\/03\/kellokeskiviikon-kiirus\/","url_meta":{"origin":33612,"position":0},"title":"Kellokeskiviikon kiirus","author":"Reija","date":"27.3.2024","format":false,"excerpt":"Malkamaanantai, tikkutiistai ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n kellokeskiviikko. Hiljaisen viikon aikana on kirkonkelloja soitettu vaimennettuina. Siis ei tavallaan mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 ajankulun kanssa. Mutta minulla on ollut jotenkin hoppu p\u00e4iv\u00e4, vaikkei mit\u00e4\u00e4n kelloon sidottua tekemist\u00e4 ole ollutkaan. Kunhan olen koettanut saada aikaiseksi vaikka mit\u00e4. Tulokset aika surkeat. Nyt kun olen melkein pari viikkoa tehnyt\u00a0\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Historiaa&quot;","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/cropped-Narsissit-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/cropped-Narsissit-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/cropped-Narsissit-2.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/cropped-Narsissit-2.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":24568,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2015\/05\/tietokirja-juhlista-historiasta-ruuasta\/","url_meta":{"origin":33612,"position":1},"title":"Tietokirja juhlista, historiasta, ruuasta, &#8230;?","author":"Reija","date":"12.5.2015","format":false,"excerpt":"On her\u00e4nnyt t\u00e4ss\u00e4 ajatus. Jo tehdess\u00e4mme sisareni kanssa Vuorotellen-kirjaa ajatuksena oli koota\u00a0\"vuodenaikakirja\", ja sellainenhan siit\u00e4 tulikin. Siin\u00e4 julkaisin eri kuukausille \"kuuluvia\" ruokaohjeita ja niihin liittyvi\u00e4 tarinoita ja totuuksia. Kirjassa sivutaan vuotuisjuhlia, samoin kuin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Tuulestatemmatussa, ja muutamissa lehtijutuissa joita olen vuosien varrella kirjoitellut. Ja nyt kun minulla oli se luentokiertue\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Historiaa&quot;","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"Vuorotellen","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/Vuorotellen-557x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/Vuorotellen-557x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/Vuorotellen-557x400.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x"},"classes":[]},{"id":26677,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2015\/10\/halloweenin-lyhyt-historia\/","url_meta":{"origin":33612,"position":2},"title":"Halloweenin lyhyt historia","author":"Reija","date":"29.10.2015","format":false,"excerpt":"Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n yhteydess\u00e4 vietett\u00e4v\u00e4 Halloween on rantautunut Suomeen kunnolla vasta 1990-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla. Jos ja kun Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n viettoon liittyy monenlaisia esikristillisi\u00e4, kristillisi\u00e4 ja kelttil\u00e4isi\u00e4 (ja Suomessa tietysti) suomalaisen kekrin tapoja ja uskomuksia, niin\u00a0n\u00e4ihin nivoutuvat my\u00f6s kovin karnevalistiseksi ja kaupalliseksi k\u00e4yneen Halloweenin historialliset juuret. Selkeimmin Halloween on j\u00e4ljitett\u00e4viss\u00e4 irlantilaisten (kelttil\u00e4isten) sadonkorjuujuhla Samhainiin,\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Historiaa&quot;","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/Happy-Halloween.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/Happy-Halloween.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/Happy-Halloween.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/10\/Happy-Halloween.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":51291,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2024\/11\/amarylliksella-on-tarina\/","url_meta":{"origin":33612,"position":3},"title":"Amarylliksell\u00e4 on tarina","author":"Reija","date":"26.11.2024","format":false,"excerpt":"Ostin toissaviikolla yhden valkoisen amarylliksen - Lidlist\u00e4, halvalla. Kaksivanainen aika pieni amaryllis maksoi kuusi euroa. Hain parin p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen kaksi lis\u00e4\u00e4. Nyt ne kaikki kukkivat, toiset - ja ehk\u00e4 kolmannetkin vanat ovat jo nousemassa. Jo monena vuonna amaryllis on syrj\u00e4ytt\u00e4nyt hyasintin, ja joulut\u00e4hdetkin. Noh, yksi joulut\u00e4hti sent\u00e4\u00e4n kuuluu eteisen peilip\u00f6yd\u00e4lle.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4&quot;","block_context":{"text":"Niit\u00e4 n\u00e4it\u00e4","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/aiheeton\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/amaryllis_2024-3.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/amaryllis_2024-3.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/amaryllis_2024-3.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/amaryllis_2024-3.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/amaryllis_2024-3.jpg?resize=1050%2C600&ssl=1 3x"},"classes":[]},{"id":7606,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2010\/06\/saamenmaan-suvessa\/","url_meta":{"origin":33612,"position":4},"title":"Saamenmaan suvessa","author":"Reija","date":"24.6.2010","format":false,"excerpt":"Aamulla ensimm\u00e4isen kerran her\u00e4tess\u00e4 n\u00e4in auringons\u00e4teiden heijastuvan\u00a0tuvan punaiseen ryijyyn: ollaan m\u00f6kill\u00e4, on loma! Nukumme kahdeksaan. Juhannussaunan pesu ensimm\u00e4inen projekti, jonka j\u00e4lkeen\u00a0niit\u00e4 on riitt\u00e4nyt. Ulkona on ollut ilo olla. L\u00e4mmin, melko tyven, tosin pilvess\u00e4 ison osan p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, mutta s\u00e4\u00e4ski\u00e4 paljon v\u00e4hemm\u00e4n kuin Oulussa. Siit\u00e4k\u00f6s olemme olleet iloisia! \u00a0 Toissap\u00e4iv\u00e4n postauksessani oli\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Historiaa&quot;","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":1941,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2008\/12\/joulu-tavallaan\/","url_meta":{"origin":33612,"position":5},"title":"Joulu tavallaan","author":"Reija","date":"24.12.2008","format":false,"excerpt":"Jouluaatto. Se on t\u00e4ynn\u00e4 perinteit\u00e4. Meill\u00e4 kaikilla omanlaisemme. Meid\u00e4n perheess\u00e4 aattoon kuuluu varhain her\u00e4\u00e4minen, kuka mist\u00e4kin syyst\u00e4 :), joulupuuro, sauna, joulurauhanjulistus ja siit\u00e4 sitten my\u00f6h\u00e4iseen y\u00f6h\u00f6n omien tapojen mukaisesti. ... Suomalainen joulu on tietysti paitsi kristillinen juhla, Kristuksen syntym\u00e4juhla, mutta siin\u00e4 on perinteit\u00e4, juuria ja juonteita roomalaisten Saturnalia-juhlasta ja Euroopan\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Historiaa&quot;","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2008\/12\/jaakakut.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2008\/12\/jaakakut.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2008\/12\/jaakakut.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2008\/12\/jaakakut.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33612","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33612"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33612\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/48811"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33612"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33612"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33612"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}