![\"\"](\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Suomen-lippuja.jpg\")
<\/p>\nEilisen postauksen sinivalkoiset kuvat saivat mm. kommentin ”Eip\u00e4 tarvitse ihmetell\u00e4 mist\u00e4 Suomen lipun v\u00e4rit ovat tulleet”. Kyll\u00e4h\u00e4n aivan yleisen\u00e4 k\u00e4sityksen\u00e4 on, ett\u00e4 juuri Suomen talvinen luonto on lipun ja sen v\u00e4rien taustalla, mutta eih\u00e4n se ihan yksioikoisesti niin mennyt.<\/p>\n
Suomelle alettiin puuhata omaa kansallista (ei viel\u00e4 valtiollista) lippua fennomanian noustessa 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla, ja silloin oli monia erilaisia ehdotuksia ja eri yhteis\u00f6ill\u00e4 (esim. laivoilla\/merenkulussa) omia versioitaan. Niin Zachris Topelius kuin Aleksis Kivi, Akseli Gallen-Kallela ja Eliel Saarinen ja muut Suomen kulttuuriel\u00e4m\u00e4n monet vaikuttajat tekiv\u00e4t luonnoksia ja ehdotuksia. Topeliuksen ehdotus oli sinivalkoinen, mutta monen muun ehdotuksissa v\u00e4rein\u00e4 olivat punainen ja keltainen. Mm. Gallen-Kallelan ensimm\u00e4iseksi ehdottama lippu oli ”punakeltaristilippumme”. (alla kuvassa vain osa ehdotuksista)<\/p>\n
Ja itsen\u00e4isen Suomen lippu, siis viel\u00e4 100 vuotta sitten Suomen lippu tosiaan oli puna-keltainen: punaisella pohjalla heraldinen leijona miekka k\u00e4dess\u00e4 katse l\u00e4nteen ja jalkojen alla ”it\u00e4inen” sapeli.<\/p>\n
<\/p>\n
Leijona-vaakuna oli ollut Ruotsin vallan aikana Suomen kansallinen tunnus, ja heraldinen keltainen punaisella pohjalla oli perua jo 1500-1600-lukujen vaihteesta. Ja olipa se itsen\u00e4isen Suomen ensimm\u00e4inen virallinen lippu, joka kuitenkin vaihtui siniristilipuksi, jossa alkuaikoina oli leijona-vaakuna lipun ristiss\u00e4. Lipun vaihtaminen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918 oli osa sis\u00e4llissodan seurauksia: punainen lippu ei valkoisille voittajille kelvannut.<\/p>\n
Mutta toisaalta ei sitten my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sinivalkoinen lippu kahtia jakautuneessa, veljesvihan ja sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeisess\u00e4 rikkin\u00e4isess\u00e4 nuoressa valtiossa edesauttanut eheytymist\u00e4, p\u00e4invastoin. Vasta viime sotien aikana siniristilipusta tuli kansallisesti yhtein\u00e4ist\u00e4v\u00e4 symboli. Jopa niin, ett\u00e4 kansakouluissakin alettiin laulettiin Lippulaulua. Kyll\u00e4 mekin Koskelan kansakoulun itsen\u00e4isyysjuhlissa laulettiin oululaisen V. A. Koskenniemen sanoin:<\/p>\n
”Siniristilippumme,\u00a0sulle valan vannomme kallihin:\u00a0sinun puolestas el\u00e4\u00e4 ja kuolla\u00a0on halumme korkehin.”<\/p>\n
Kuinka moni kahdeksanvuotias 60-luvulla ymm\u00e4rsi yht\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 lauloi ja miksi lauloi? En min\u00e4 ainakaan. Mutta hienolta se tuntui, kun koulun juhlasaliin laulun aikana tuotiin lippu.<\/p>\n
Ja sitten viel\u00e4 sellainen juttu, ett\u00e4 ne miehet, jotka Suomen lipun lopulta suunnittelivat (sotilaspukukomitean piirustustoimiston taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen) eiv\u00e4t laittaneet valkoiselle pohjalle taivaan sinist\u00e4 risti\u00e4, vaan heille Suomen lipun sininen symboloi merta. Kuten ilmeisesti my\u00f6s Topeliukselle h\u00e4nen ehdottaessaan lipun toiseksi v\u00e4riksi sinist\u00e4.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Sini-valkoinen-2.jpg\")
<\/p>\n
Kaunis sinivalkoinen Suomen ja Oulun luonto joka tapauksessa on.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Eilisen postauksen sinivalkoiset kuvat saivat mm. kommentin ”Eip\u00e4 tarvitse ihmetell\u00e4 mist\u00e4 Suomen lipun v\u00e4rit ovat tulleet”. Kyll\u00e4h\u00e4n aivan yleisen\u00e4 k\u00e4sityksen\u00e4 on, ett\u00e4 juuri Suomen talvinen luonto on lipun ja sen v\u00e4rien taustalla, mutta eih\u00e4n se ihan yksioikoisesti niin mennyt. Suomelle alettiin puuhata omaa kansallista (ei viel\u00e4 valtiollista) lippua fennomanian noustessa 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla, ja silloin oli monia erilaisia ehdotuksia ja eri … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[13],"tags":[],"class_list":["post-33413","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historiaa","latest_post"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pr4p4-8GV","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack-related-posts":[{"id":24824,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2015\/06\/keskikesan-juhla-suomen-lipun-paiva\/","url_meta":{"origin":33413,"position":0},"title":"Keskikes\u00e4n juhla, Suomen lipun p\u00e4iv\u00e4","author":"Reija","date":"20.6.2015","format":false,"excerpt":"T\u00e4n\u00e4\u00e4n on Suomen lipun p\u00e4iv\u00e4.\u00a0Juhannusp\u00e4iv\u00e4 on my\u00f6s Suomen lipun p\u00e4iv\u00e4. N\u00e4in p\u00e4\u00e4tettiin 1920-luvulla kun alettiin - vastik\u00e4\u00e4n itsen\u00e4istyneess\u00e4\u00a0Suomessa -\u00a0kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota kansallislipun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja suunnitella sit\u00e4, mitk\u00e4 p\u00e4iv\u00e4t ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n olisivat kansallisia liputusp\u00e4ivi\u00e4. Vuonna 1926 j\u00e4rjestettiin sen ajan \"julkkiksille\" kiertokysely siit\u00e4, mik\u00e4 heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n olisi sopivin Suomen lipun juhlap\u00e4iv\u00e4. 1920-luvun tilanteessa oli\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"Juhannus kotona-11","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Juhannus-kotona-11-362x400.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200},"classes":[]},{"id":31265,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2017\/07\/taidemuseo-ja-muistoja\/","url_meta":{"origin":33413,"position":1},"title":"Taidemuseo ja muistoja","author":"Reija","date":"9.7.2017","format":false,"excerpt":"\u00a0 \u00a0Taidemuseo oli t\u00e4m\u00e4np\u00e4iv\u00e4isen py\u00f6r\u00e4lenkin varrella, joten piipahdinpa: turisteilu kotikaupungissa jatkuu. Taidemuseo on nyky\u00e4\u00e4n yll\u00e4olevassa vuonna 1921 rakennetussa liimatehtaassa. Se oli yksi Veljekset \u00c5str\u00f6m Oy:n (nahka)tehdasalueen monista rakennuksista, ja my\u00f6hemmin siit\u00e4 tuli yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4konttorirakennus. Viime sotien aikana rakennuksen katolla oli \"pottupelto\". Yhti\u00f6 viljeli keskell\u00e4 kaupunkia perunaa, jota jaettiin\/myytiin vain tehtaan\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Historiaa"","block_context":{"text":"Historiaa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/historiaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/Taidemuseossa_-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/Taidemuseossa_-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/Taidemuseossa_-2.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2017\/07\/Taidemuseossa_-2.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":45020,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2023\/03\/kolmas-satsi-helmet-haasteeseen\/","url_meta":{"origin":33413,"position":2},"title":"Kolmas satsi Helmet-haasteeseen","author":"Reija","date":"9.3.2023","format":false,"excerpt":"Kuukausi sitten tein edellisen luettua-postauksen, jossa oli kai parikymment\u00e4 kirjaa, mik\u00e4 merkitsi melkoista koostamista, joten nyt t\u00e4h\u00e4n kymmenen kirjan, puolet lyhyempi, luettelo. Helmet-lukuhaaste on jo loppusuoralla. T\u00e4ss\u00e4 satsissa on kuusi kirjaa, jotka sain sijoitettua haasteeseen ja lis\u00e4ksi nelj\u00e4 v\u00e4h\u00e4n sellaista \"v\u00e4lipalakirjaa\", jotka eiv\u00e4t haasteen (tyhjiin) kohtiin soveltuneet. Raija Oranen, Kaiken\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Luettua"","block_context":{"text":"Luettua","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/luettua\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Helmet_2023_III-scaled.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Helmet_2023_III-scaled.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Helmet_2023_III-scaled.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Helmet_2023_III-scaled.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Helmet_2023_III-scaled.jpg?resize=1050%2C600&ssl=1 3x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Helmet_2023_III-scaled.jpg?resize=1400%2C800&ssl=1 4x"},"classes":[]},{"id":37729,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2019\/12\/37729\/","url_meta":{"origin":33413,"position":3},"title":"Leppoisaa m\u00f6kkiel\u00e4m\u00e4\u00e4","author":"Reija","date":"7.12.2019","format":false,"excerpt":"Leppe\u00e4, lauha, leppoisa lauantai. Aamuhan meill\u00e4 kului aamiaisp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4: toki s\u00f6immekin, enemm\u00e4n kyll\u00e4 juttelimme, nauroimme. P\u00e4iv\u00e4n ohjelmassa talvik\u00e4velyreitti Kiilop\u00e4\u00e4n juurelta kohti Ahop\u00e4\u00e4t\u00e4. Kiilop\u00e4\u00e4n kupeesta l\u00f6ysimme j\u00e4\u00e4kirkonkin, - palaan kuvien kera asiaan. Siirryimme sitten Kakslauttasen West Villageen, jonka taiden\u00e4yttely ja design-myym\u00e4l\u00e4t olivat laajentuneet sitten viime n\u00e4kem\u00e4n, - paljon hienoja teoksia esill\u00e4\u00a0 ja\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "M\u00f6kkiel\u00e4m\u00e4\u00e4"","block_context":{"text":"M\u00f6kkiel\u00e4m\u00e4\u00e4","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/mokkielamaa\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/maa-artisokkapasta-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/maa-artisokkapasta-2.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/maa-artisokkapasta-2.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/maa-artisokkapasta-2.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]},{"id":3393,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2009\/05\/taidehistoriaa-hienossa-saassa\/","url_meta":{"origin":33413,"position":4},"title":"Taidehistoriaa hienossa s\u00e4\u00e4ss\u00e4","author":"Reija","date":"26.5.2009","format":false,"excerpt":"Y\u00f6ll\u00e4 klo 3.00 starttasimme Oulun linja-autoasemalta kohti etel\u00e4\u00e4. Ars longa, vita brevis -tourin ensimm\u00e4inen kohde oli Pet\u00e4j\u00e4veden 1700-luvun kirkko. Berlusconin kommentit Suomen vanhoista puukirkoista (sit\u00e4 paitsi h\u00e4n ei ole koskaan niit\u00e4 edes k\u00e4ynyt katsomassa) ovat yht\u00e4 tyhj\u00e4n kanssa. Aurinkoinen s\u00e4\u00e4k\u00f6 vai se, ett\u00e4 tajusin, ett\u00e4 hammasleikkauksen siirt\u00e4minen viikolla kannatti, jotta\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa \"Ars longa\"","block_context":{"text":"Ars longa","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/tag\/ars-longa\/"},"img":{"alt_text":"Pet\u00e4j\u00e4veden kirkko","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/05\/ars-longa-0121-500x354.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200},"classes":[]},{"id":34089,"url":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2018\/05\/tuomen-kukkiessa-kesakuumietteita\/","url_meta":{"origin":33413,"position":5},"title":"Tuomen kukkiessa kes\u00e4kuumietteit\u00e4","author":"Reija","date":"28.5.2018","format":false,"excerpt":"Kes\u00e4kuulle laskenut verkkoja, ... kuvauskeikkaa tai -per\u00e4ti -projektia haluaisin: olen ideoinut, \"koekuvia\" otellut, taustaty\u00f6t\u00e4 tehnyt. Enk\u00e4 kyll\u00e4 ole ollenkaan varma, ovatko ne kaksi tahoa, joita ajattelin t\u00e4ss\u00e4 piakkoin l\u00e4hesty\u00e4, ollenkaan niin innostuneita kuvausprojektiajatuksistani kuin min\u00e4. :D Mutta eik\u00f6s se niin ole, ettei ole kukaan tule kotoa hakemaan t\u00f6ihin. Niin min\u00e4\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Hautausmailla"","block_context":{"text":"Hautausmailla","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/category\/hautausmailla\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/Tuomen-kukkiessa-4.jpg?resize=350%2C200&ssl=1","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/Tuomen-kukkiessa-4.jpg?resize=350%2C200&ssl=1 1x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/Tuomen-kukkiessa-4.jpg?resize=525%2C300&ssl=1 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/Tuomen-kukkiessa-4.jpg?resize=700%2C400&ssl=1 2x"},"classes":[]}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33413","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33413"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33413\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33413"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33413"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33413"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}