{"id":31265,"date":"2017-07-09T20:17:09","date_gmt":"2017-07-09T17:17:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/?p=31265"},"modified":"2017-07-09T21:58:40","modified_gmt":"2017-07-09T18:58:40","slug":"taidemuseo-ja-muistoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/2017\/07\/taidemuseo-ja-muistoja\/","title":{"rendered":"Taidemuseo ja muistoja"},"content":{"rendered":"

\u00a0\"\"<\/a><\/p>\n

\u00a0Taidemuseo oli t\u00e4m\u00e4np\u00e4iv\u00e4isen py\u00f6r\u00e4lenkin varrella, joten piipahdinpa: turisteilu kotikaupungissa jatkuu.<\/p>\n

Taidemuseo on nyky\u00e4\u00e4n yll\u00e4olevassa vuonna 1921 rakennetussa liimatehtaassa. Se oli yksi Veljekset \u00c5str\u00f6m Oy:n (nahka)tehdasalueen monista rakennuksista, ja my\u00f6hemmin siit\u00e4 tuli yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4konttorirakennus.<\/p>\n

Viime sotien aikana rakennuksen katolla<\/strong> oli ”pottupelto”. Yhti\u00f6 viljeli keskell\u00e4 kaupunkia perunaa, jota jaettiin\/myytiin vain tehtaan omalle v\u00e4elle: paternalismi oli viel\u00e4 voimissaan. Omista pidettiin huolta, ja pula-aikana, elintarvikes\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn kurimuksessa ennen kaikkea ty\u00f6kykyisin\u00e4.<\/p>\n

Rakennus oli minulle t\u00e4rke\u00e4 paikka 80-luvulla: silloin siin\u00e4 toimi (vuoteen 1987 asti) Yliopiston kirjasto. Jollen istunut tien toisella puolella oman laitoksen kirjastossa lukemassa (kuten yleens\u00e4 tein) niin istuin tuolla kolmannen kerroksen lukusalissa lukemassa tenttiin, tai alakerroksen varastoissa tekem\u00e4ss\u00e4 sivulaudaturia …<\/p>\n

Yliopiston kirjasto muutti 1980-luvun lopussa Linnanmaalle, ja t\u00e4t\u00e4 ryhdyttiin remontoimaan Taidemuseoksi, joka on ollut tuossa jo pian 30 vuotta (vuodesta 1990).<\/p>\n

Nyt siell\u00e4 on Suomen taiteen tarina<\/a> \u2013 Ateneumin kiert\u00e4v\u00e4 kokoelma (13.5.\u201317.9.2017). <\/em>Ja sit\u00e4 k\u00e4vin katsomassa. Piipahtaminen on helppoa kun on Museokortti<\/a>! Muutama, mukavalla tavalla ”oma”, kansallisesti l\u00e4heinen, Suomi100 -teos, siell\u00e4 oli. Sellaisia joiden n\u00e4kemisest\u00e4 tulee hyv\u00e4 olo, fiilis, joka koskettaa jotenkin.\u00a0Niinkuin nyt vaikka Pekka Halosen Tomaatit tai Akseli Gallen-Kallelan ”Sammon taonta”.<\/p>\n

\u00a0\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Gallen-Kallelan ”Saunomassa” (vai Saunassa?) toi mieleen muistoja lukioajoilta. Silloin (1976?) Yhdyspankista sai kalentereita, joissa oli kuva-aiheina Suomen taiteen kultakauden maalareiden t\u00f6it\u00e4, muiden muassa tuon alla olevan kuvan keskell\u00e4 oleva saunakuva. En muista, kenen idea se oli, mutta meist\u00e4 kaikista se oli hyv\u00e4 idea, ett\u00e4 leikeltiin aika ison kalenterin kuvat irti ja laitettiin oman luokkamme takasein\u00e4lle 12 ”printti\u00e4”, joissa oli toinen toistaan hienompia maalauksia. Ja kuinka meid\u00e4n luokanvalvoja saikaan s\u00e4tkyn, kun n\u00e4ki tuon ”riettaan, kamalan, rienaavan” kuvan luokan sein\u00e4ll\u00e4! Oikeasti huusi tulipunaisena, ett\u00e4 ”h\u00e4n kielt\u00e4ytyy opettamasta luokassa, jossa on pornoa seinill\u00e4!” H\u00e4m\u00e4r\u00e4 muistikuva on, ett\u00e4 taiteen p\u00e4\u00e4lle ymm\u00e4rt\u00e4nyt rehtori antoi luvan kuvien pit\u00e4miseen sein\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

N\u00e4iden Suomi 100 -teemaisten taulujen lis\u00e4ksi museossa on parhaillaan Liitos-n\u00e4yttely joka ”tutkii luontosuhdetta ja luontoa meiss\u00e4. Osa n\u00e4yttelyn teoksista on elollista materiaalia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 biotaidetta.” No enh\u00e4n min\u00e4 sellaisista paljon ymm\u00e4rr\u00e4, eik\u00e4 niist\u00e4 saanut mukavia ”l\u00e4ik\u00e4hdyksi\u00e4”, paitsi t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Anu Osvan ”<\/span>Mustat helmet” miellytti\u00a0<\/span>\u00a0kovastikin. Luin Osvan haastattelusta ett\u00e4 ”Kasviplankton on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 suuri hapentuottaja kuin sademets\u00e4t, ja yhdess\u00e4 kuvassa on \u201dyhteytt\u00e4miseen osallistuvaa cytochrome c6 -proteiinia koodaavan geenin informaatio v\u00e4rimatriisina\u201d. Hmmm…”art & science” ei selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n ole niin minun juttuni kuin 1800-luvun maalareiden fennomaaniset ja kansallisromanttiset ty\u00f6t, mutta tuosta yll\u00e4olevasta tykk\u00e4sin silti.<\/p>\n

Taiteen lis\u00e4ksi my\u00f6s ruumiillista ravintoa t\u00e4n\u00e4\u00e4n: aurinkoa, lepoa, hyv\u00e4\u00e4 (japanilaista) ruokaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00a0 \u00a0Taidemuseo oli t\u00e4m\u00e4np\u00e4iv\u00e4isen py\u00f6r\u00e4lenkin varrella, joten piipahdinpa: turisteilu kotikaupungissa jatkuu. Taidemuseo on nyky\u00e4\u00e4n yll\u00e4olevassa vuonna 1921 rakennetussa liimatehtaassa. Se oli yksi Veljekset \u00c5str\u00f6m Oy:n (nahka)tehdasalueen monista rakennuksista, ja my\u00f6hemmin siit\u00e4 tuli yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4konttorirakennus. Viime sotien aikana rakennuksen katolla oli ”pottupelto”. Yhti\u00f6 viljeli keskell\u00e4 kaupunkia perunaa, jota jaettiin\/myytiin vain tehtaan omalle v\u00e4elle: paternalismi oli viel\u00e4 voimissaan. Omista pidettiin huolta, ja … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[13,55],"tags":[],"class_list":["post-31265","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historiaa","category-oulu","latest_post"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/pr4p4-88h","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack-related-posts":[],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31265","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=31265"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31265\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=31265"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=31265"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.satokangas.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=31265"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}